Mereen laskevia jokia on tullut melottua ja (soudettua) seuraavasti
1. Salonjoki tuli soudettua Aksun mökiltä Särki 400 kalaveneellä Halikonlahdelta Saloon torille sekä riippusillalle asti useamman kerran 1992-1995. Matka yhteen suuntaan noin 7-10 km.
2. Halikonjoki tuli soudettua myös kertaalleen Joensuun kartanon ohi Halikon kirkolle asti kesällä 1993. Matka noin 4 km yhteen suuntaan.
3. Espoonjoki kokonaisuudessaan kahdessa osassa. 2004 kesällä lähtö Espoon tuomiokirkolta, josta retki aina Espoonlahdelle asti ja etelärantaa Otaniemeen. Matka noin 30 km. 1.5.2011 meloin Pitkäjärveltä lähtevän todella ryteiikköisen joen kirkolle asti. Jorvinkoski (Ingaksenkoski) Myllykylän kohdalla oli kohtuu haastava, mutta ryteikön takia osuutta ei voi kyllä suositella. Paljon kahlaamista ja rämpimistä aina Träskändan puistosta lähtien. Espoonjoki on noin 7 km pitkä ja Glimsinjoki 5 km.
4. Mankinjoki kolmessa osassa. Kesällä 2004 meloin Espoonkartanolta olevan osuuden merelle. Paikoin hienoa luontoa mutta myös kantamista ja kahlaamista. 2010 meloin Nuuksion Solvallan opistolta järven poikki ja kannoin padon yli Nuuksionjoelle. Tästä edelleen Nupurinjärvelle asti. Keväällä 2011 meloin Nupurinjärveltä Svatbäckträsketin, Kvarnträskin ja Dämmanin kautta Gumbölen golfkentän viereen Gumbölenjoelle. Tässä kohtaa joki oli ryteikköistä ja kantaa piti paljon. Kvarnträsk oli minusta autenttisin järvistä, idyllinen puro johti tästä pienen kosken kautta Dämmanille. Dämmanilta laskeutuessa piti kantaa kajakki korkean padon ohitse joelle, jossa oli heti metrin kynnys. Tähän kynnykseen kompastuin kajakin jäädessä pantteeseen 45 asteen kulmaan. Piti ryömiä ulos kajakista ja kiskoa kajakki sivuun samalla kun takaa syöksyi vettä kajakin sisään.Espoonkartanola eteenpäin matka helpottui. Tätä ennen oli vielä kaksi koskea. Gumbölen kartanon kohdalla piti kantaa kajakkia noin 200 metriä, samoin pieni koski myöhemmin vaati kantamista lyhyen matkan. Kokonaismatkaa tuli noin 30 km.
5. Siuntionjoki tuli melottua kokonaisuudessaan kolmessa eri osassa keväällä ja syksyllä 2012 Vihdin Enäjärveltä mereen asti Störsvikin uimarannalle. Matkaa tuli yhteensä noin 50 km. Enäjärven ja Poikkipuoliaisen välinen osuus on todella hankala lähes umpeenkasvanut ruovikko, jossa lähellä Poikkipuoliaista jouduin vielä perääntymään kun en päässyt eteenpäin koskeikossa enkä toisaalta pystynyt vetämäänkään kajakkia upottavassa vaarallisessa suossa. En suosittele kenellekään tätä pätkää. Poikkipuoliainen - Palojärvi oli korkean veden aikaan mukava melottava osuus. Tervajärvi ja Huhmajärvi olivat välissä kivoja vaihteluista. Näin pari peuraakin kahlaamassa joessa. Palokoski oli paha koski Palojärven eteläpuolella. Yritin erehdyksessä laskea tätä mutta nopeasti kajakin pyörähdettyä sivuittain kivien väliin jouduin luopumaan tästä yrityksestä ja vetämään rantaa pitkin. Pahimmat kaatuneet puut ja ryteiköt tulivat Karhujärven jälkeen. Vanha myllypato piti kiertää maitse, muutenkin oli pahoja virtauksia useassa kohtaa ja todella raskasta maastoa. Pulahdin muutaman kerran kun kaatuneet puut estivät hallitun ohituksen ja voimakas virta painoi takaa päin. Tjusträskin jälkeen matka helpottui Sjundbyn linnalle asti. Tästä eteenpäin oleva Pikkalanjoki oli helppo ja mukava osuus meloa merelle asti. Lopussa oli vielä patoportitkin jotak piti sähköisesti avata ja sulkea. Tällä osuudella oli jopa melojille erikseen tehtyjä opastepoijuja alueen historiasta ym.
6. Ingarskilanjoki Inkoossa tuli melottua 27.10.2012 kantatie 51:ltä mereen asti. Vettä oli riittävästä eikä kertaakaan tarvinnut kantaa. Muutama koskipaikka tosin oli matkan varrella mutta nämä ohittuivat suht hyvin ilman suurempia ongelmia. Tosin kerran piti nousta kajakista vauhdittamaan kivien väliin jumitunutta kajakkia. Matka noin 10 km Kopparnäsin Kallioniemeen asti. Jokiosuus noin 8,5 km.
7. Järsönjoki on nafti kahden kilometrin pätkä, joka alkaa Porkkalan tien varresta Friggesbyn kylän kohdalta. Meloimme pätkän Kaj Auran kanssa 23.11. 2012 edestakaisin Järsönsalmelta niin pitkään kuin pääsimme lähelle Porkkalantietä. Vesi oli korkealla, joten reitti oli yllättävänkin hyvä. Ohitimme mm. vanhan sillan ja todennäköisesti miehityksen aikaista rakennuskantaa.Lopulta eteen tuli rikkonainen vanha romahtanut silta, jota emme viitsineet enää kantaa ylitse, koska joki olisi kaikesta päätellen pian muutenkin loppunut. Joki laskee siis mereen Järsönniemen eteläpuolelta. Niemen pohjoispuolella on Järsönlahti, johon laskee myös lyhyt jokipätkä.
8. Porkkalan eteläpäässä on Lillkanskogviken, joka nimensä mukaan määrittyisi lahdeksi. Tästä kuitenkin laskee selvästi Porkkalan tien alittaen noin 1,5 km pitkä joki mereen, jonka Samuel Marisan kanssa meloimme edestakaisin 17.6. ja 19.6. 2012.
9. Kiskonjoki 9.5.2013
Latokartanonkoskelle asti. Matka noin 17 km. Joki oli kevätaikaan hyvä meloa, Kosken kartanon kohdalla piti kantaa muutama sata metriä. Saarentaanjärvi oli tulva-aikaan kaunis. Meloimme Melamogulien porukalla retken, yhteensä osallistujia oli 12. Kai Schneider toimi retken vetäjänä ja myös koskimelontaharjoitteita oli mahdollisuus tehdä pienimuotoisesti.
10. Paimionjoki 10.5.-12.5.2013.
75 km matka Myllylammelta mereen Paimionlahteen Fuilan rannalle asti. Meloin matkan Keijo Tikkasen kanssa. Sää oli hieno.
11. Vantaanjoki 16.5.2013.
Meloimme Avokanoottiyhdistyksen kanssa avokanooteilla Vantaankoskelta Haltialan kartanolle. Matkaa noin 9 km. Virtaama oli 8 kuutiota sekunnissa. Mukana oli Janne Pyykkö ja Auli Kuressaar täytettävällä ilmakanootilla, Tiina Kujansuu ja Teemu Markkanen yksiköillä sekä minä Esko Verrosen kanootin etumelojana. Pitkäkoskessa kolisi heti kiviin ja pyörähdimme noin 180 asteen kierroksen, Niskalankoski oli helppo ja lopuksi Ruutinkoskessa tuli enemmän kuohua vastaan.
12. Fiskarsinjoki 2.6.2013
Meloin joen kauniina kesäpäivänä Fiskarsin keskustasta yläjuoksun suuntaan. Kävin paloaseman padolla, yläjuoksulla piti alittaa kolme matalaa siltaa ja lopulta tulin puutehtaalle, jossa piti ottaa kajakki ylös. Edessä ol korkea putous. Ajoin kajakin autolla museon ohi yläjuoksulle uimarannan viereen, josta oli jopa hyvä laskuramppi autolle ja kajakille. Meloin Degersjön-järven eteläreunaa Gennäsin eteläpuolella olevalle niemenkärjelle asti. Katsoin kauempaa että ilmeisesti joku nainen ottaa aurinkoa rannalla, mutta lähempänä tämä osoittautuikin mieheksi! Mikä karmea pettymys. Kävin katsomassa niemellä olevan hiidenkirnun ja lähsin jatkamaan matkaa takaisin eteläisen saaren kiertäen. Pienellä luodolla Degernäsin lounaispuolella oli kanadanhanhi pesimässä. Kävin Böleträsketin eli Pasilajärven vieressä tien kohdalla joka erottaa nämä kaksi järveä toisistaan ja meloin takaisin joen varteen, jossa kävin uimassa. Paluumatkalla kävin uimassa vielä Linhamarinjärvessä tien vieressä, jossa oli kiva uimaranta kätevästi tien kohdalla.
13. Kymijoki 2012 / 2013
Kalevan Kierroksen soutu Iitin soutu oli osana Kymijoen virtaamaa, tosin lumparealueella. Matka oli 50 km 2012, jonka teimme vuorosoutuveneellä Jouni Helisteen kanssa, vuonna 2013 meloinen kaksikolla Jari Pihlajamäen kanssa 30 km aikaan 3h 30 min.
Sisäjokia on tullut melottua seuraavasti:
1. Väänteenjoki Hiidenvedeltä Hiidenpirtin sillan kupeesta Lohjanjärveen Aurlahden uimarannalle kesällä 2006. Matka noin 20 km. Väänteenjoessa oli veneitä varten tehty nostorullakko, johon myös kajakki sopi hyvin. Idyllinen ja kaunis reitti. Tosin yhdessä kohtaa kuollut hauki kellui joen pinnalla.
2. Nummenjoki Nummi-Pusulan Pitkäjärveltä Lohjanjärveen asti Väänteenjoen ylittävän sillan kohdalle kesällä 2007. Matka noin 30 km. Nummen keskustassa piti nostaa padon yli kajakki ja myllyn kohdalla oli matalikkoa, mutta muuten matka sujui yllättävänkin hyvin. Vanhan Turuntien läheisyydessä oli aivan erämainen tunnelta eikä liikenteen melu osunut kuin harvoin kohdalle. Matkall oli Musterpyynjärvi ja Savijärvi ennen Lohjanjärven Maikkalanselkää ja Hiiden urheiluopistoa. Meloin Suittilan sillan kohdalle.
3. Pusulanjoki Pusulanjärveltä Nummenjoelle ja Saukkolaan asti noin 10 km kesällä 2007. Matka oli aika hankala enkä suosittele osuutta melottavaksi.
