Pohjois-Gotlanti 7.7.-19.7.2022

 Teimme Petrin kanssa retken Gotlantiin nyt kolmannen kerran. Aiemmat olivat 2015 ja 2017 pyöräretkiä, nyt otin mukaan Perception Essence- kajakkini jolla oli tarkoitus kiertää saaria mahdollisuuksien mukaan. 

Lähdimme 7.7. Suomesta Vikingillä Tukholmaan ja saavuimme Ruotsiin 8.7. Kävimme kylässä ensin Petrin sedän luona, joka on asunut Tukholmassa 80-luvulta lähtien. Kävimme myös syömässä kiinalaisessa ravintolassa ennen siirtymistä Nynäshamniin. Destination Gotlandin jatkolautalla jatkoimme Visbyhyn illaksi. Kävimme nopeasti kävelemässä vanhan tullikamarin edustalla ja linnan edustalla, josta pääsi varsinaiseen vanhaan kaupunkiin. Ruotsalainen iloinen terasiyleisö ei tuntunut olevan huolissaan yhtään enää koronarajoituksista juhlahumun ja ruotsalaisen Ölin voimalla.

Löysimme tutun telttapaikan Södrä Hällarnan portin ja parkkipaikan kupeesta puiston edustalta.

Kiinalaisessa lounaalla.

Visbyn vanha tullikamari

9.7. aamulla katsoin heti että tuuli oli 8-10 metriä sekunnissa, joten ei ollut mitään järkevää mahdollisuutta lähteä melomaan isoa Gotlannin pääsaarta. Siksi oli pakko ottaa käyttöön varasuunnitelma B ja tutkia mahdollisuuksia pohjoisen pienemmän Fårön saaren melomiseen. Maamatkailua oli tulossa nyt siksi alkuperäistä suunniteltua enemmän myös minulle mutta se ei ollut ongelma kuitenkaan, koska paljon saarella vielä riitti nähtävää. Ajoimme seuraavaksi Tingstädeen, koska siellä oli saaren toiseksi suurin järvi Tingstäden järvi ja kiinnostava kylä, jossa oli kaksi sotahistoriallista museota. 

 

Tingstäden kirkko

Historiallinen portti kirkon pihalla

Bron kirkko

Bron kirkko sisältä

Bron kirkon urkuparvi

Pirunpellolla Tingstäden tien varressa

Visbyn säästöpankki eli Sparbank

Henri Visbyn linnoituksen edustalla.

10.7. jatkoimme Tingstäden kylän tutkimiseen. Kävimme sisällä Tingstäden kirkossa, jossa oli myös hyvin kauniit seinämaalaukset, koristeellinen alttari ja kauniit urut. Kuningas Kustaa V oli vieraillut kirkossa myös 28.7.1925 muistolaatan mukaan.

Kävimme ensimmäisessä sotahistoriallisessa museossa, joka oli rakennettu maan alle linnoituksen omaisesti. Saimme opastetun kierroksen paljon eri huoneita sisältävässä betonilabyrintissä. Saimme museosta oppaalta tietää Bulverketin viikinkiaikaisesta linnoituksesta Tingstäden järven pohjassa, joka oli vajonnut järven pohjaan ajan myötä ja kalkkipohjaisen veden ansiosta hirret olivat säilyneet ehjinä näihin päiviin asti siis noin tuhat vuotta. Tutkimme järveä Mapsista, josta näkyi selvästi linnoituksen hirsien sijainti tummempana kehikkona. Järvi on hyvin matala kalkkipitoinen kuten kaikki muutkin järvet Gotlannissa. Vesi oli silti melko kirkasta. Päätimme että paras tapa tutkia tätä mielenkiintoista nähtävyyttä on meloa kajakillani paikan päälle. Lähdin museokierroksen jälkeen melomaan järvelle. Oli mielenkiintoista kun näin hirret noin parin metrin syvyydessä ja sainkin niistä kännykällä kohtuullisen hyvin kuvia. 

Löysimme idyllisen ja täydellisen viihtyisän vapaasti käytettävissä olevan mökin Kutkäldusta, jossa yövyimme.

Tingstäden kirkon pienoismalli ja naru, josta vetämällä saattoi soittaa kirkon kelloja

Maalaus, jossa Jeesus opetuslapsineen

Henri saarnastuolissa

Alttaritaulu

Kirkon etuosa alttarilta päin kuvattuna

Kuningas Kustaa V vieraili kirkossa 28.7.vuonna 1925 tämän laatan mukaan. 

Tingstäden kirkon julkisivu

Tingstäden linnoitusmuseo

Petri ja vanhaa viestivälineistöä

Henri linnoituksen päällikön huoneessa

Pihatykillä poseeraamassa.

Kutkäldun mökki oli fantastinen löytö

Kutkäldussa oli viihtyisä ja siisti mökki vapaasti käytettävissä. Pihalla oli jopa palju, jonka olisi voinut lämmittää läheisen puron vedellä.

Bulverketin linnoituksen hirret näkyivät hyvin kirkkaan veden läpi. Viikinkiaikaisen linnoituksen rakenteet ovat noin tuhat vuotta lojuneet tässä asennossa.

Lähikuva hirsipuun rakenteesta.

Bulverketin tutkimusprojektin yhteystiedot löytyivät vesipoijusta. Bulverksprojekt Chab arkeologi & Byggnadsvård Ab

11.7. Kohteena oli aluksi Othemin kirkko. Sitten tutkimme Halshukin ja Bläsen välistä avautuvaa Kappelvikenin lahtea, jossa Bläsen puolella löysimme taas Carl Linnen jalanjäljet. Linne oli löytänyt tällä alueella koralleja vuonna 1741 tutkimusmatkallaan. 

Bläsen kalkkikivimuseo oli kiinnostava, museossa riitti paljon tutkittavaa sisällä ja ulkona kiipesimme kalkkikivikukkulan päälle ihailermaan maisemia joka suuntaan avomerelle ja lahden toiselle puolelle saarelle. Groddan museo oli hauska löytö matkan varrella, rakennus oli kiinni mutta ovi oli auki omatoimimuseokävijöille ja kävimme sisällä tutkimassa talon. Ruten kirkko oli myös kaunis aivan tässä lähellä. Menimme yöksi Bäste- järven rannalle telttaan. Kävin uimassa tietysti tässäkin järvessä. Toisin kuin Tingstäden pehmeäpohjainen järvi, tämä Bästen järvi oli pientä litteää kalkkikiveä täynnä koko ranta.

Othemin kirkon julkisivu oli hauskan erottuva koska siihen oli rakennettu luiska katolta maahan.

Othemin kirkko sisältä

Kauniita maalauksia oli paljon

Alttaritaulu

Näkymä urkuparvelta

Kappelshamnin lahti. Lahden toisella puolella siintää Halshukin niemi.

Linnen tutkimusmatkan opaskyltti. Koralleja oli löytynyt vuonna 1741.

Petri Bläsen kalkkimuseon edustalla

Bläsen museolta lähti museorautatie vanhalle kalkkikivikaivokselle

Bläsen museo

Entisajan kauppa

Bläsen kalkkikivilouhos ja nykyinen museo.

Henri ja Petri Bläsen kalkkikivikukkulan huipulla. Näkymä avomerelle.

Museon vieressä oli keinotekoisesti kasattu kalkkivikukkula, jonne oli hauska kiivetä katsomaan näköaloja.

Näkymä museolle

Näkymä merelle

Ruten kirkko

Ruten kirkko sisältä

Grodda museo

Petri Grodda-museossa sisällä

Piha oli täydellinen ruotsalaisen maalaismaiseman idylli. Taustalla näkyy Ruten kirkko.

Henri Groddan museon edessä.

Auringonlaskun aikaan Bäste järvellä kivan kalkkikivitornin edustalla.

Kuutamo oli juuri oikeassa linjassa kivitornin kanssa :)

Bläsen vanha kalkkikivikaivos, jonne museorautatie päättyy. Kävin uimassa tässäkin lammessa.

12.7. oli ohjelmassa Sininen laguuni eli ruotsiksi Blå Lagunen. Ruotsalaisten suosima idyllinen ja lämmin lampi on muodostunut kalkkikiviharjujen väliin ja siinä on sekä jyrkkää että loivaa rantaa. Aiemmin alueelta on myös louhittu kiveä. Kävimme uimassa tässäkin ja kiersin lammikon ympäri. 

Kävin melomassa tämän jälkeen Bäste Träskin järven saarten ympäri. Storholmen ja Lillholmen. Kova noin kympin tuuli antoi hyvän myötäisen meloessani saaria kohti, niiden takana oli tyventä ja sitten vastatuuli paluumatkalla.

Sininen Laguuni on Gotlannin suosituimpia paikkoja kesäisin.

Kävin melomassa Bäste träskilla Storholmenin ja Lillholmenin saarten ympäri.

Storholmenin saari noin kympin tuulella.

Lillholmenin saari on linnustonsuojelualue. Saaren länsikärki.

Sininen Laguuni on ruotsalaisten ja muidenkin seikkailijoiden kuten meidän turistihelmi saarella.

Harvinaien kuva, jossa Petri uimassa juuri Sinisessä Laguunissa.

Yhteiskuva Laguunin rannalla. Aurinko lämmitti ja lämmin vesi helli.

Laguunin jyrkkä ranta. Yhdessä kohtaa porukat hyppäsivät veteen ja kokeilin itsekin tätä kun hetken tutkin paikkoja.

Laguunin loivaa rantaa.

Gotlannin vanhimman paikan infokyltit

Gotlannin vanhin paikka, jossa asutusta 7000 vuotta sitten.

Paikallinen 3,5 % luostariolut

13.7. oli lopulta sopiva tuuliaukko, jolloin päätin lähteä yrittämään pohjoisen Fårön eli suomeksi Lammassaaren kiertoa. Kierto olisi lyhimmillään noin 60 km, jos pitkät lahdenpohjat oikoisi suorimman kautta. Jos kiertäisi rantoja pitkin, matkaa tulisi noin 80 km. Lähdin Fårönsalmen rannasta länteen tarkoituksena meloa myötäpäivään. Ensimmäinen kiinnostava kohde tuli heti vastaan salmesta ulos päästyäni. Aurgrundin majakkasaari oli täynnä merilintuja, rantauduin varovasti lahden rantaan. Kävin ottamassa kuvia saarella ja sitten jatkoin suoraan kohti raukkialuetta. Gamla Hamn eli vanha satama jäi oikealla puolelle, kun meloin suoraan kohti Lautershamnia. Leppoisa 3-4 metrin tuuli teki yllätyksen Lautershamnin ja Digerhuvudin välisellä alueella. Aallokko muuttui radikaalisti raukkialueen edustalla pyörteiseksi ristiaallokoksi vaikka tuuli ei ollut noussut. Merenpohja on raukkialueen kohdalla erittäin syvää ja vedenalainen jyrkänne tekee sen että aallot eivät rauntaudu normaalisti tässä vaan heijastuvat voimakkaasti merelle päin. Se muutti radikaasti melontaolosuhteita. Leppoisalla tuulella tämä oli melottavissa mutta kovemmalla ei. 

Nousin pitämään tauon Langhammarin raukkialueen kohdalla, jolloin vihainen tiira hyökkäsi pesältään heti kimppuuni ja jouduin kaksintaisteluun tämän kanssa. Päätin pitää tauon tiirasta huolimatta ja kun melallani kerran osuin lintua siipeen se ymmärsi jättää minut rauhaan. Söin porkkanan, otin kuvia ja jatkoin matkaa. Rantautuminen raukkialueella oli melkoista temppuilua, varsinkin liikkeelle lähtö oli vaikea, kun pienetkin aallot painoivat kohti raukkikiviä. Seuraavaksi meloin lahtien yli ja näin Norsholmin pookin sekä uponnen laivan hylyn saaren pohjoiskärjen kohdalla. Pidin tauon kun meloin Ekevikenin lerinitäalueen ohi seuraavassa niemenkärjessä. Tässä oli pitkä hiekkaranta joka jatkui aina Fårön majakalle asti. Söin eväitä ja Petri tuli myös poikkeamaan pyörällä paikalle. Jatkoin seuraavaksi Fårön majakalle noin 4,5 km. Tästä jatkoin Sudersandin uimarannalle, johon jätin kajakin rannalle ja menimme Petrin kanssa yöpymään läheiselle Olof Palmen muistomerkin viereiseen puistoon. Palmen muistolehto oli muutenkin kaunis, jossa yövyimme myös viime retkellä 2017.

Aurgrundin majakkasaari oli lintujen täyttämä ensimmäinen pieni saari Fårön lounaisnurkassa. Majakka on vuodelta 1935.

Lautershamnin jälkeen alkoi Digerhuvudin raukkialue, jossa merivirtausten pyörteet tuntuivat vahvasti kajakissa.

Langhammarin raukkialue.

Langhammar

Taukopaikalla Langhammarissa

Langhammarin "Gubbe"

Langhammar taustalla

Norsholmenin pooki. Fårön pohjoisin kärki.

Norsholmenissa erottui myös laivan hylky ihan rannan tuntumassa.

Fårön majakka vuodelta 1847. Majakka automatisoitiin 1976.

Selfie Fårön majakan kohdalla

Retkipaikka Olof Palmen muistomerkillä

14.7. jatkoin melontaa Sudersandin uimarannalta kohti etelää. Tässä oli saaren pisin ylitys. 11 km aukko uimarannalta Ingmar Bergmanin huvilan lähistölle. Tässä oli myös raukkirantaa ja hyviä näköaloja. Tämän jälkeen rannan tuntumassa iski todella kova tuuli, hetken ajan kajakki ei kääntynyt eikä liikkunut mihinkään suuntaan ja päätin meloa rantaan pitämään tauon mutta sitten tuuli onneksi alkoi tyyntyä. Kun tuli Fårön salmeen takaisin tässä kaakkoiskärjessä oli tiirayhdyskunta, johon ei olisi ollut mukavaa rantautua. Lopulta pääsin melomaan takaisin lähtöpaikkaan jouhevasti. Matkaa tuli toisella päivälle 20 km ja koko retkelle 60 km.

Muistomerkki on hieno mutta hiukan betoni on halkeillut.

Muistomerkki pystytettiin 12.8.1996. Fårö oli Palmen kesänviettopaikka yli 30 vuoden ajan.

Muistokyltti.

Sudersandin uimaranta on suosittu paikka.

Kojuja ja väkeä riitti.

Henri ja Petri Sudersandissa.

Lähtö Sudersandista loppumatkalle Fårön ympäri.

Fårön kaakkoisniemi edessä. Tässä oli 11 km aukon ylitys Sudersandin rannalta Ingmar Bergmanin huvilan rantaan.

Pieniä raukkimuodostelmia oli täälläkin.

Raukkirantaa.

Ingmar Bergmanin huvila oli tässä lähistöllä.

Loppusuoralla.

Fårön salmi ja lenkki tehty. 60 km tuli matkaa kahden päivän melonnasta.

 15.7. tutustuimme eri paikoissa kohteisiin. Petri oli aiemmin jo kiertänyt Bungenäsin kalkkikivikaivoksen ja pyöräili nyt saarta etelään päin. Kävin tutustumassa Fårön majakkaan uudestaan lähempää. Majakka kuului aidattuun pihapiiriin eikä se ollut auki yleisölle, mikä hiukan ihmetytti koska on Gotlannin suurin ja tunnetuin majakka. Kävin myös Fårön kirkossa, jossa oli hieno 30-vuotisen sodan aikainen maalaus 1600-luvulta. Ingmar Bergman Center on museon vieressä ja siinä oli kattava näyttely ruotsalaista elokuvahistoriaa.

 

Bungeörin majakka Fårönsalmessa

Bungenäs

Henri Fårön majakalla

Fårön majakan infokyltti

Fårön majakka on rakennettu vuonna 1847 ja automatisoitu vuonna 1976.

Fårön majakan infokyltit

Oscar-patsas

Jörkkakin päässyt kuvaan Fanny ja Aleksander- elokuvan tiimoilta 1983.

Fårön museon näyttely

Näyttelyssä oli yksi huone mutta siinä oli paljon tietoa.

Fårön museo

Fårön kirkon saarnastuoli

Kolmikymmenvuotisen sodan muistomaalaus on kirkon arvokkain historiallinen esine.

Toinen maalaus 1600-luvulta 30-vuotisesta sodasta.

Kristus-patsas ja Ruotsin lippu taustalla

Fårön kirkon urkuparvi

Fårön kirkon alttari

Fårön kirkko

16.7. menimme Gotlannin puolustushistoriamuseoon Tingstädeen, joka oli hyvin laaja ja mielenkiintoinen. Seuraavaksi menimme St Olofsholmiin ja tutkimme tarkemmin raukkeja ja kävimme uimassa rannalla. Menin kajakilla seuraavaksi viereiseen Ytterholmenin raukkisaareen tutkimaan raukkeja ja patikoin saaren ympäri. Lintuja oli täälläkin riittävästi :) Menimme yöksi St Olofsholmenin historialliselle rannalle, jossa löytyi myös komea raukkialue rannalta. Ytterholmenin saari on myös raukkisaari tässä vieressä ja kaunis nähtävyys.

Gotlannin armeijamuseo Tingstädessä

Museon näyttelytila

Pohjolan kartta 1600-luvulla

Petri tutkimassa 1600-luvun tykkiä

Raskasta panssarivaunukalustoa

Helikopteri

Saab Viggen

Saab Viggen sisältä

Draken ja Tre Kronor logo kyljessä

Selfie Drakenin ohjaamossa

Kohtuullisen ahdas on ohjaamo

Hellvikin kirkko

Hellvikin kirkko sisältä

Tiimalasit oli asetettu saarnastuoliin puheajan seurantaan.

St Olofsholmin raukkiranta

Henri ja Petri St Olofsholmin raukkirannalla

Petri raukin päällä

17.7. heräsimme Olofsholmin rannalla aurinkoiseen aamuun ja retkemme alkoi lähestyä loppuaan. Kävimme uimassa ja sitten meloin läheille Ytterholmenin raukkisaarelle. Kävelin saaren ympäri ja kuvasin raukit. Huomasin taas raukkirannan vieressä virtauksen voiman kajakin alla. Alue on todella kaunis ja historiallinen. Jatkoimme seuraavaksi eteenpäin. Malms-Kyllajn raukkialue oli myös komea, rinteessä oleva maisema, jossa oli kotiseutumuseo ja vanha satama sekä kalkkikiviuuni. 

Seuraavaksi vastaan tullut Lergravin raukkialue oli vielä laajempi, Lergravin "Silmä" oli komea, jonka päälle hetken tutkittuani uskaltauduin kiipeämään päällekin. Furildenin saaren erotti mantereesta pieni auki ruopattu ranta ja veneväylä. Näin kotkan tällä luonnonsuojelualueella ensimmäisenä. Kävin alueen kalkkikivikaivoksella ja kiipesin kalkkikivivuoren päälle ottamaan kuvia. Paikalla on myös kalkkikivimuseo, joka nyt oli tosin kiinni. 

Seuraavaksi tutustuin Ruten kirkkoon, jossa oli erikoinen vanha tavaroiden säilytyslokeroa kirkon seinällä. Ajoin illan tullen Sliteen, jossa meloin Enholmenin vanhalla linnoitussaarelle. Ruotsiksi tämä tunnetaan myös Karlsvärdin linnoituksena. Kaksi linnoitusta, läntinen ja itäinen on rakennettu Krimin sodan aikana 1850-luvulla ja alueella on myös paljon vanhempaa historiaa. Kalkkikiviuuni on 1600-luvulta. Viimeinen kohde ennen pimeän tuloa oli Asundenin raukkialue.

Aamupala St. Olofsholmin historiallisella rannalla.

Rannalla oli betonisia vanhojen laivojen kiinnitysalustoja / laitureiden jäänteitä.

Olofsholmin ranta kajakista nähtynä

Ytterholmenin raukkisaari

Ytterholmenin yhdistää mantereeseen vedenalainen särkkä, joka kuitenkin syvenee niin ettei käevelemään pysty tätä väliä.

Ytterholmenin kauniita raukkeja

Ytterholmenin pohjoisranta

Monimuotoisia raukkeja oli paljon.

Saaren kaikki raukit olivat pohjoisrannalla

Särkkäranta

Kajakki särkällä

Ytterholmenin raukkiranta kajakista kuvattuna

Kyllajn museo sisältä

Malms-Kyllajn raukkialueella yksi raukki oli saanut kukkapeitteen.

Raukit museon pihalla

Raukkeja rinteessä

Kyllajn vanhan sataman lähellä oleva vanha kalkkikiviuuni

Folkets Hus eli Kansantalo

Vallevikenin järveen ei päässyt uimaan

Valleviken

Henri Lergravin raukkialueella. Lergravin "Silmä" on tunnetuin raukki.

Henri Lergravin Silmän päällä :)

Selfie Lergravin Silmän päältä

Lergravin raukkialue

Furildenin yksi järvi, jossa kävin uimassa. Rappusetkin oli valmiina

" Postmodernia" taidetta Furildenissa

Vanha tupa

Furildenin kalkkikivitehdas ja museo

Furildenin tehdas kalkkikivivuoren päältä kuvattuna

Näkymä rannalle

Ruten kirkko

Ruten kirkko sisältä

Maalaukset olivat teräväpiirteiset ja kauniit

Vanha säilytyslokero tms kirkon seinällä

Enholmenin historiallinen saari Sliten rannalla

Satamarakennus

Vanha kalkkikiviuuni 1600-luvulta

Läntinen linnoitus Krimin sodan ajalta

1939 rakennettu potero

Itäinen linnoitus

Kanuuna vuodelta 1840.

Saaren linnoitukset rakennettiin Krimin sodan aikana Oscar I kaudella 1854-1858

Esittelypiirros

Asundenin raukkialue hämärän tullessa

Asundenin niemi oli kaunis ja monia raukkeja sielläkin.

18.7. aamulla heräsimme samasta paikasta Södra Hällarnan luontopolun viereiseltä nurmelta. Petri nukkui teltassa, itse päätin kärvistellä autossa kun unet jäivät muutenkin vähiin aikaisen lähdön takia. Lähdimme aamulla takaisin mantereelle. 

Nynäshamnin rautatiemuseo

Kävimme uimassa Drevvikenin järvessä Hökaränsbadetin uimarannalla

Laivalla oli tuttu lattimaisema