keskiviikko 13. kesäkuuta 2012
Venuksen taikaa 6.6.2012
Viritin aikaisen herätyksen pitkän harkinnan jälkeen ja menin aamulla ennen seitsemään Kaivopuistoon Ursan torniin monen muun kanssa ihmettelemään ja tirkistelemään taivaalle, josko Venusta näkyisi kiertämässä Auringon edessä. Pilvet harmittavasti estivät tämän. Tornin hoitajan Sakari Lehtisen mukaan muutama onnekas oli hetken nähnyt kaukoputkella ilmiön hyvin lyhyesti pilvien raosta. Viimeksi sama ilmiö näkyi Suomessa kesäkuussa 2004 ja seuraavaksi joskus 2117 eli pitänee mennä jonnekin muuhun maahan etsimään tätä tähdenlentoa sitä ennen;)
tiistai 12. kesäkuuta 2012
Helsinki-päivä 12.6.
Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina perinteinen juhlapäivä tänään oli ihan kiva, tosin Pasilassa asti ei mitään erityistä karnevaalia tullut vastaan. Vuonna 2000 olin Hesassa kun juhlitiin koko kaupungin olemassaolon 450-vuotisjuhlaa. Tämä oli ehkä vieläkin merkittävämpi silloisen Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan ansio kuin pääkaupungiksi tulo 1812, joka oli vain Venäjän keisarin Aleksanteri I:n hallinnollinen päätös. Muistan kun kävelin kartionmuotoinen juhlatötterö silloin keskustassa. Näitä jaettiin jostain kojusta yleisölle, kieltämättä tuntui aika hassulta heilua sellaisen kanssa stadin keskustassa.
13.6. oli Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa promootion 2011 kirjan julkistamistilaisuus. Hieno tapahtuma, ja mahtavaa promootiota on aina mukava muistella jälkeenkin päin eri yhteyksissä. Kävin poikkeamassa Töölönlahden luoteirannalla olevassa jurttasaunassa. Sauna oli tehty telttaan ja oli ihan viihtyisä kokemus ja käytiin uimassa myös laiturilta. Tosin minusta aiempi taiteilijoiden rakentama turvesauna vastarannalla radan vieressä lähellä junaradan siltaa oli vielä uniikimpi 2003-2004.
13.6. oli Vanhan ylioppilastalon musiikkisalissa promootion 2011 kirjan julkistamistilaisuus. Hieno tapahtuma, ja mahtavaa promootiota on aina mukava muistella jälkeenkin päin eri yhteyksissä. Kävin poikkeamassa Töölönlahden luoteirannalla olevassa jurttasaunassa. Sauna oli tehty telttaan ja oli ihan viihtyisä kokemus ja käytiin uimassa myös laiturilta. Tosin minusta aiempi taiteilijoiden rakentama turvesauna vastarannalla radan vieressä lähellä junaradan siltaa oli vielä uniikimpi 2003-2004.
sunnuntai 3. kesäkuuta 2012
Englannin Elisabet II 60 vuotta monarkkina 1952-2012
Englannin ja Iso-Britannian sekä muodollisesti myös koko 54 eri maan muodostaman Kansainyhteisön valtionpäämiehenä vuodesta 1952 toiminut Elisabet II viettää ns. timanttijuhlaansa tällä viikolla. Kuninkaallisilla ei puutu elämästään valtaa eikä loistoa, mutta toki ihmisiä hekin ovat erilaisine arkisine murheineen kaiken glamourin ja maallisen mammonan verhoamien mahtipontisten kulissien takana. Kuninkaallisuuteen liittyy perinnöllisyys, mikä monarkioissa olevien tasavaltalaisprotestiliikkeiden mukaan on epädemokraattista ja tässä varmasti tietyllä tavalla onkin perää, kun verrataan valtiomuotoja ja eri toimijoiden keskinäisten suhteiden toimivuutta. Ylellinen elämäntyyli kansan verovaroilla hakee kuitenkin oikeutusta myös nykypäivänä.
Kaikki myöskään Englannissa eivät ole rojalisteja eivätkä kuninkaallisten faneja. Kuitenkin on minusta erittäin hienoa ja esimerkillistä että vielä 86-vuotiaana oleva Elisabet ei näytä julkisuuteen väsymisen merkkejä ja työskentelee esimerkillisen tarmokkaasti maansa keulakuvana edustaen eri puolilla maailmaa omaa maataan. Hänen kaltaisensa henkilöt näyttävät omalla esimerkillään työpanoksen merkitystä eri tehtävissä. Kansakunnan keulakuvana toimiminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja tästä Elisabet ansaitsee minusta suuret onnittelut. 60 vuoden virkauraan ei ole yltänyt kukaan muun maailman elossa olevissa johtajista ja historiastakin heitä pitää etsiä todella kaukaa. Englannissa vain yksi, Victoria on hallinnut pidempään vuosina 1837-1901. Ei-monarkeista kukaan ei ole koskaan päässyt lähellekään 60 vuotta. Ennätys on Kuuban entisellä diktaattorilla Fidel Catrolla 49 vuotta.
Elisabet II on edustanut virassaan jos pitkälti yli normieläkeiän, mitä ollaan monissa EU-maissa hilaamassa vähitellen ylöspäin poliitikkojen toimesta. Monissa yhteyksissä mainittiin että Elisabetin aikana Yhdysvalloissa on toiminut toistaiseksi 12 presidenttiä. Samoin Ranskassa on toiminut 9 presidenttiä tänä aikana, mutta Suomessa vain viisi.
Kaikki myöskään Englannissa eivät ole rojalisteja eivätkä kuninkaallisten faneja. Kuitenkin on minusta erittäin hienoa ja esimerkillistä että vielä 86-vuotiaana oleva Elisabet ei näytä julkisuuteen väsymisen merkkejä ja työskentelee esimerkillisen tarmokkaasti maansa keulakuvana edustaen eri puolilla maailmaa omaa maataan. Hänen kaltaisensa henkilöt näyttävät omalla esimerkillään työpanoksen merkitystä eri tehtävissä. Kansakunnan keulakuvana toimiminen vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja tästä Elisabet ansaitsee minusta suuret onnittelut. 60 vuoden virkauraan ei ole yltänyt kukaan muun maailman elossa olevissa johtajista ja historiastakin heitä pitää etsiä todella kaukaa. Englannissa vain yksi, Victoria on hallinnut pidempään vuosina 1837-1901. Ei-monarkeista kukaan ei ole koskaan päässyt lähellekään 60 vuotta. Ennätys on Kuuban entisellä diktaattorilla Fidel Catrolla 49 vuotta.
Elisabet II on edustanut virassaan jos pitkälti yli normieläkeiän, mitä ollaan monissa EU-maissa hilaamassa vähitellen ylöspäin poliitikkojen toimesta. Monissa yhteyksissä mainittiin että Elisabetin aikana Yhdysvalloissa on toiminut toistaiseksi 12 presidenttiä. Samoin Ranskassa on toiminut 9 presidenttiä tänä aikana, mutta Suomessa vain viisi.
lauantai 2. kesäkuuta 2012
2012 keväästä lähtien
9.5.2012 oli mielenkiintoinen mahdollisuus tavata henk.kohtaisesti professori Juhani Suomi Kauniaisten musiikkiopistolla, jossa tutkija kertoi urastaan ja elämästään muutenkin. Olinhan lukenut kaikki Suomen Kekkos- ja Koivisto- elämäkerrat, jota olivat keskenään hyvin erisävyisiä, kuitenkin valtavan perusteellisia. Tästä kaikki kunnia kuuluu minusta tutkijalle, joka on suuren osan elämästään ja ajastaan panostanut aiheen tutkimukseen. Musiikkiopistolla oli mahdollisuus kysellä ja keskustella eri aiheisiin liittyvistä asioista ja otin toki esille että vaikka Kekkonen oli armoitettu presidentti, legendaarinen henkilö ja merkittävä valtiomies Suomen lyhyessä historiassa, minusta presidentti Mauno Koiviston kirjoissa saama kritiikki oli paikoittain aika kohtuuttoman kovaa ja terävää. Toki korkeassa asemassa olevien henkilöiden tulisi kestää kritiikkiä joka suhteessa, mutta lähtökohtaisesti Kekkos- ja Koivisto- tutkimukset näyttivät minusta olevan kirjoitettuja aika erilaisista lähtökohdista.
Juhani Suomi on myös perehtynyt monien muiden henkilöiden historiaan, kuten presidentti Risto Rytin ja monien muiden Suomen historiaan keskeisesti vaikuttaneiden.
11.5. pääsin katsomaan USA-Kazakstan jääkiekon MM-peliä Hartwall-areenalle. Vastaantulija tarjosi kympillä lipun matsiin ja pitihän se käydä katsomassa. Kazakstan oli yllättävän hyvä, USA teki 3-2 voittomaalin vasta 20 sekuntia ennen jatkoerän päättymistä.
30.5. oli tyky-aamupäivä Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Kiersimme Lammassaaren ja Kuusiluodon. Paikka oli todella vehreä ja luonnonläheinen, sinänsä mielenkiintoista löytää sellainen Helsingin maantieteellisestä keskipisteestä. Onneksi oli asiantunteva opas, jotakin sentään tarttui itsellekin. Opas tunnisti laulusta / ulkonäötä kaikkiaan 59 eri lintulajia, meikäläinen jonkun verran vähemmän;) Opin tunnistamaan (kohtalaisella varmuudella) sentään telkän, rytikerttusen ja punavarpusen. Heinätavi, tukkakoskelo ja tukkasotkaparit tiirailtiin lintutornista ja jollain tasolla niitä oppi erottamaankin toisistaan. Haapanat ja silkkiuikut toki tunnistin itsekin.
2.6. pyöräilin maastofillarilla Bodominjärven ympäri vastapäivään ja 3.6. myötäpäivään. Myötäpäivään tuntuisi jonkin verran ehkä kevyemmältä vaihtoehdolta mäkien painottumisen suhteen. 3.6. sunnuntaina oli tosin myös Julius sivuvaunussa mukana, jolloin vedettävää painoa tuli selvästi enemmän. Kävimme päivällä myös Vihdin golfkeskuksessa tutustumassa golfiin, ajelimme mm. mönkijällä ym kivaa;) Tänään 3.6. muuten on tullut tasan vuosi hienosta promootion pääjuhlapäivästä Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tapahtumaa on mukava muistella.
8.6.-9.6. reissu Tallinnassa ja Tartossa. Matka Tartoon avaa virolaisen maalaismaiseman hienosti, kattohaikaroita pesii tien vierustoill olevissa pylväissä vähän väliä. Pöltsamaalla on Viron maantieteellinen keskipiste, joka näkyy maantielle asti. Tarto on viihtyisä vanha yliopistokaupunki ja paljon rauhallisempi kuin Suomi-turisteja kuhiseva Tallinna jossa ei enää juuri huomaakaan olevansa ulkomailla;)Tartossa tutustuimme mm. Viron korkeimman oikeuden sisätiloihin.
10.6. tein noin 70 km pyöräilylenkin Nuuksioon. Nupurin baarin kohdalla jouduin pysähtymään, satula alkoi keikkua ja onneksi kahvilassa paikalla ollut herrasmiespappa omisti kuusiokoloavaimen, jolla sain kiristettyä satulan. Muuten matkasta ei olisi tullut mitään. Pyöräilin ensin Kirkkojärvelta Veikkolaan, josta pohjoiseen suuntaan. Kävin poikkeamassa Kaislammella, joka on todella idyllinen ja kaunis suolammikko puoliksi kansallispuiston alueella. Patikointikelpoinen ja ympäri kierrettävissä. Tästä jatkoin eteenpäin ja ajoin Kolperinlammen suolätäkölle sekä Kolmoislammien rantaan metsäpolkuja pitkin. Hyttyset tosin iskivät aika tehokkaasti kimppuun kun metsä alkoi tihentyä ja suopurot lähestyä. Karistin hyttyset fillarilla ja jatkoin Kurjolammelle. Kävin läntisen Valklammen rannalla, jossa oli presidentti Kekkosen vanha metsästysmaja nykyisin vuokrakäytössä. Idyllinen banaaninmuotoinen lammikko. Rannalla nuotiopaikka ja kanootti. Kyykäärmekin näyttäytyi terassilla kuistin vieressä. Jatkoin tästä pohjoiseen ja pyöräilin Saarilammen ja Liukkoin ohi Ruuhilammelle. Täältä edelleen jatkoin Kaitlammelle. Sieltä edelleen Nuuksiontietä takaisin Espoon keskukseen, Gumbölen kautta. Kävin uimassa vain neljä kertaa, Kaislammella, Kurjolammella, Valklammella ja Kaitlammella, kaikissa sattui olemaan laiturit juuri tätä varten, ettei tarvinnut kahlata jorpakoissa:D
Kesälomamatka 18.7.-25.7. 2012 vanhaa kuninkaantietää Espoosta Virolahdelle asti oli hieno kokemus. Kävimme Pernajan kylässä, jossa oli Mikael Agricolan patsas. Otin valokuvat kaikista joista matkan varrella, Sipoonjoki, Pernajanjoki, Ravijoki, Porvoonjoki, Loviisanjoki, Tesjoki, Summajoki, Kymijoki 3 eri haarassa ja lopuksi Virojoki. Tutustuimme Kotkassa Sapokan vesipuistoon ja kävimme lyhyesti myös Maretariumissa. Uusi merikeskus Vellamo oli valtava rakennus mutta kiinni sinne mennessämme. Kävimme yhteysaluksella Haapasaaressa, joka oli idyllinen paikka. Kiersimme saaripolun mm. muistomerkillä, 150-vuotta vanhalla Pookilla, valvontatornilla, joka on armeijan käytössä, merivalvonta-asemalla sekä kirkossa, jonne sai kyläkaupasta avaimet. Tuuli tosin nousi noin 13 m/s paluumatkalla, siksi kippari ohjasi 15-metrisen aluksen Kirkonmaan linnakesaaren itäpuolelta takaisin satamaan. Näimme Ruotsinsalmen taistelun 1790 paikat, mm. Fort Slavan linnoitus oli selvä muisto tämän jälkeisestä ajasta. Venäläiset olivat pystyttäneet muistoksi merenneidon läheiseen niemeen. Reitiltä näkyi hyvin myös Venäjän puolen Suursaari linkkimastoineen. Kotkasta muistui ekana mieleen Junnu Vainio ja entinen koripalloilija Larry Pounds.
Haminassa tutustuimme kaupungin kolmeen kirkkoon ja valtavaan ulkoilmakatokseen. Paikka oli hyvin pieni ja kompaktisti kehän muotoon rakennettu linnoituskaupunki. Klamilassa oli hieno satama. Kävin myös vanhassa makihyppytornissa, joka kieltämättä hiukan hirvitti kavuta huipulle asti sekä virallisessa näkötornissa. Paikka on säveltäjä Uuno Klamin kotipaikka, muistomerkki oli kirkon pihalla. Virolahti oli hieno paikka, siellä oli neljä eri lintutornia joissa kävin tutustumassa, varsinainen bongareiden tukikohta. Alueella oli myös hyvä leirintäalue sekä kotiseutumuseo, jossa pihalla oli esitelty mm. Huovarin saaren vanhoja "kalaputkia". Tosin museo on kuulemma vain viikon auki koko vuodessa. Kävimme myös Miehikkälän Salpalinja-museossa ja Svinhufvudin kotimuseossa Luumäellä. Kivijärven rannalla sijaitseva Kotkaniemi on hieno paikka, mukava mahdollisuus kerätä mustikoita ja käydä vaikka uimassa rannalla. Lappeenrannassa vietimme kaksi päivää ja teimme myös päiväristeilyn Viipuriin. Kävimme Viipurin linnassa ja Pyöreässä tornissa sekä kahdessa kirkossa. Toisen pihalla oli myös Mikael Agrocolan patsas. Kaksi saman henkilön patsasta samalla kesälomareissulla;) Viipuri oli siistiytynyt ka kehittynyt selvästi verrattuna vuoteen 1992 kun kävin siellä Kiskosta bussimatkalla mamman kanssa.
4.8. kävimme Helsingistä Kauppatorilta päiväristeilyn Söderskärin majakalle Porvooseen. Alku oli sumuista mutta onneksi ilma kirkastui päivän mittaan. Majakka oli ihan hieno ja koska lintujen rauhoitusaika oli jo päättynyt, pääsimme kävelemään riippusiltaa myös viereiseen saareen tutkimaan maisemia. Tuuli nousi paluumatkalla noin kymppiin ja siksi kippari siksi ohjasi tälläkin kertaa laivan suojaisempaa reittiä idempää takaisin Lauttarorille. Näimme mm. Pirttisaaren, Onaksen portin ja Onaksen saaressa olevat vanhat Napoleonin sarkofagit, (tosin sattumalta kiikarilla).
15.8. kävimme pitkästä aikaa Pentin kanssa Lohjan mökillä kokeilemassa kaksikkosoutuvenettä. Vene oli minusta tosi hyvä ja kulki hyvin, toki tässäkin aina pitää tekniikkaa kehittää ennen kuin voi olla ihan tyytyväinen. Sää oli tyyni ja lämmin, järven selällä näkyi hieno auriningonlasku Karjalohjan kirkkoa vasten Puujärven kohdalla.
16.8. oli hieno homma päästä Varsinaissuomalaisen osakunnan saunaekskulle valtioneuvoston linnan saunaan. Osakuntaporukkaa oli paikalla aika iso sakki. Sauna oli onneksi tarpeeksi iso. Kiitokset järjestelyistä menivät Ilari Aholalle.
1.9. osallistuin Smarkin joukkueessa täydennysmiehenä Kulosaaren ympärisoutuun, mukava fiilis kisata taas toistamiseen hienossa tapahtumassa 11 km matka. Pääsimme aikaan 48 min.
Kävin tutustumassa Kallion kirkon juhlavuoden messuihin 2.9. ja 9.9. perinnemessuun. Molemmat olivat hienoja tapahtumia. jälkimmäinen toki ehkä hieman raskassointuinen nykypäivän näkökulmata ajatellen. Saarnat olivat silti hyviä molemmissa. Ensimmäisessä 2.9. saarnan piti Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen ja toisessa Porvoon emerituspiispa Gustav Björkstrand. Kaikkein hienoin kokemus oli silti kun pääsin 13.9. tutustumaan kirkon torniin. Tämä pitää erikseen tiedustella ja sopia koska normaalisti torni on kiinni. Näköalat olivat mahtavat joka suuntaan. Ko. torni on edelleen Helsingin korkeimpia rakennuksia 94 metriä merenpinnasta.
Kokoustimme hienossa paikassa Vaasan Raippaluodossa 6.-7.10. Todella kiva päästä näkemään saarta sisäpuoleltakin, millaista merenlahtea näkyy maille päin. Matalaa ja erikoisen näköistä meriympäristöä alue on kauttaaltaan, kiva pieni kirkko. Varsinkin jääkärien jo aikanaan vanha tupa oli todella hieno paikka Raippaluodon pohjoispäässä.
14.10. oli Solvalla-marssi. Patikoin Juliuksen kanssa 7 km lenkin, jonka poika jaksoi hienosti. Kävimme Ruuhilammella asti, jossa oli huoltopiste. Tage Strandström oli maalissa mehua jakamassa ja otti meistä kuvankin muistoksi:)
8.11.2012 kävin Samuelin kanssa ensimmäistä kertaa Helsingin vanhimmassa uimalassa, Yrjönkadun uimahallissa. Paikka oli ainutlaatuinen yhdistelmä kylpylää ja uimahallia, joskin aika hintava mutta hieno kokemus silti. Erityisesti vanha alkuperäinen puusauna ja kiuas oli hieno paikka.
10.11.2012 oli hieno pojan syntymäpäivä lauhana marraskuisena lauantaina Jorvin sairaalassa. Jännä juttu, mutta todella hienoa että kaikki onnistui lopulta hyvin.
10.11.2012 muuten tuli kuluneeksi 30 vuotta neuvostojohtaja Leonid Brezhnevin kuolemasta ja J.R. Ewingin murhayrityksestä (televisiossa Dallas-sarjassa tietysti) joka uutisoitiin Suomessakin iltapäivälehdissä. Kuriositeettina mainittaakoon vielä että herra Brezhnev oli kiistämättä ainakin yhdellä saralla ansioitunein kaikista neuvostojohtajista, koska hän ehti myöntää itselleen enemmän erilaisia kunniamerkkejä, mitä Lenin ja Stalin saivat yhteensä;)
24.11.2012 oli Kalevan Kierroksen vuosikokous Tuusulanjärven rannalla Onnelassa. Olis tosi hieno juttu ja suuri kunnia päästä osallistumaan palkintojenjakotilaisuuteen ja pokkaamaan Vuoden Kehittyjä -palkinto nyt toistamiseen, jonka ensimmäisen kerran sain vuonna 2004 Hämeenlinnassa. Graniittikivi painaa noin 15 kg ja komea kotka-patsas koristaa tätä kiertopalkintoa.
5.12. Kauklahden kappelissa oli Pekka Simojoen gospeljoulukonsertti, jota kävimme Dianan kanssa kuuntelemassa. Oli tosi kiva tapahtuma.
6.12. kävin testaamassa ensimmäistä kertaa retkiluisteluvarusteitani Skrinnarin retkellä Hiidenvedellä. Keli oli ihanteellinen, jäätä noin 7 cm ja ohutta lumipeitettä. Luistelimme Hiidenrannasta kiertäen koko järven lukuunottamatta Vihdin kirkonkylän suuntaa. Kokonaismatkaa tuli 62 km.
20.12. 2012 oli harvinaisen hieno päivämäärä ja seuraavana päivänä 21.12.2012 piti Maya-kalenterin mukaan tulla maailmanloppu. Ei sitä ainakaan täällä päin näkynyt, mutta tekipä sillä muutama yrittäjä bisnestä Etelä-Ranskassa Bucarachin pikkukaupungissa;)
27.12. kävimme Päivin kanssa Mennin ja Jounin luona Nousiaisissa. Kävimme tutustumassa samalla Nousiaisten historialliseen 1200-luvun alussa valmistuneeseen Suomen yhteen vanhimmista kivikirkoista, tosin vain ulkoa päin. Tarinan mukaan piispa Henrikin luut ovat kirkon kryptassa.
28.12. hiihdin talven ekan hiihtolenkin Salon Tupurin 9 km ladulla. Kirkas täysikuu valaisi pimeän osuudenkin niin hyvin ettei juuri otsalamppua olisi tarvinnut lainkaan.
Joulua on mukava odotella mukavassa säässä. Vuosi on ollut kaiken kaikkiaan tosi hieno ja sisältänyt monia hienoja pysyviä muistoja. Luonnollisesti perheenlisäys ykkösenä marraskuussa, Portugalin - Espanjan matka heinäkuussa, monet melontareissut joista erityisesti Träskönin - Skrobbanin reissu kesäkuussa ja Porkkalan majakan valloitus lokakuussa jäivät päällimmäisenä mieleen. Kalevan Kierroksen Vuoden Kehittyjän komea kiertopalkinto, Kotka ja oma lautanen toistamiseen sitten vuoden 2004 oli todella mahtava juttu.
Juhani Suomi on myös perehtynyt monien muiden henkilöiden historiaan, kuten presidentti Risto Rytin ja monien muiden Suomen historiaan keskeisesti vaikuttaneiden.
11.5. pääsin katsomaan USA-Kazakstan jääkiekon MM-peliä Hartwall-areenalle. Vastaantulija tarjosi kympillä lipun matsiin ja pitihän se käydä katsomassa. Kazakstan oli yllättävän hyvä, USA teki 3-2 voittomaalin vasta 20 sekuntia ennen jatkoerän päättymistä.
30.5. oli tyky-aamupäivä Helsingin Vanhankaupunginlahdella. Kiersimme Lammassaaren ja Kuusiluodon. Paikka oli todella vehreä ja luonnonläheinen, sinänsä mielenkiintoista löytää sellainen Helsingin maantieteellisestä keskipisteestä. Onneksi oli asiantunteva opas, jotakin sentään tarttui itsellekin. Opas tunnisti laulusta / ulkonäötä kaikkiaan 59 eri lintulajia, meikäläinen jonkun verran vähemmän;) Opin tunnistamaan (kohtalaisella varmuudella) sentään telkän, rytikerttusen ja punavarpusen. Heinätavi, tukkakoskelo ja tukkasotkaparit tiirailtiin lintutornista ja jollain tasolla niitä oppi erottamaankin toisistaan. Haapanat ja silkkiuikut toki tunnistin itsekin.
2.6. pyöräilin maastofillarilla Bodominjärven ympäri vastapäivään ja 3.6. myötäpäivään. Myötäpäivään tuntuisi jonkin verran ehkä kevyemmältä vaihtoehdolta mäkien painottumisen suhteen. 3.6. sunnuntaina oli tosin myös Julius sivuvaunussa mukana, jolloin vedettävää painoa tuli selvästi enemmän. Kävimme päivällä myös Vihdin golfkeskuksessa tutustumassa golfiin, ajelimme mm. mönkijällä ym kivaa;) Tänään 3.6. muuten on tullut tasan vuosi hienosta promootion pääjuhlapäivästä Helsingin yliopiston juhlasalissa. Tapahtumaa on mukava muistella.
8.6.-9.6. reissu Tallinnassa ja Tartossa. Matka Tartoon avaa virolaisen maalaismaiseman hienosti, kattohaikaroita pesii tien vierustoill olevissa pylväissä vähän väliä. Pöltsamaalla on Viron maantieteellinen keskipiste, joka näkyy maantielle asti. Tarto on viihtyisä vanha yliopistokaupunki ja paljon rauhallisempi kuin Suomi-turisteja kuhiseva Tallinna jossa ei enää juuri huomaakaan olevansa ulkomailla;)Tartossa tutustuimme mm. Viron korkeimman oikeuden sisätiloihin.
10.6. tein noin 70 km pyöräilylenkin Nuuksioon. Nupurin baarin kohdalla jouduin pysähtymään, satula alkoi keikkua ja onneksi kahvilassa paikalla ollut herrasmiespappa omisti kuusiokoloavaimen, jolla sain kiristettyä satulan. Muuten matkasta ei olisi tullut mitään. Pyöräilin ensin Kirkkojärvelta Veikkolaan, josta pohjoiseen suuntaan. Kävin poikkeamassa Kaislammella, joka on todella idyllinen ja kaunis suolammikko puoliksi kansallispuiston alueella. Patikointikelpoinen ja ympäri kierrettävissä. Tästä jatkoin eteenpäin ja ajoin Kolperinlammen suolätäkölle sekä Kolmoislammien rantaan metsäpolkuja pitkin. Hyttyset tosin iskivät aika tehokkaasti kimppuun kun metsä alkoi tihentyä ja suopurot lähestyä. Karistin hyttyset fillarilla ja jatkoin Kurjolammelle. Kävin läntisen Valklammen rannalla, jossa oli presidentti Kekkosen vanha metsästysmaja nykyisin vuokrakäytössä. Idyllinen banaaninmuotoinen lammikko. Rannalla nuotiopaikka ja kanootti. Kyykäärmekin näyttäytyi terassilla kuistin vieressä. Jatkoin tästä pohjoiseen ja pyöräilin Saarilammen ja Liukkoin ohi Ruuhilammelle. Täältä edelleen jatkoin Kaitlammelle. Sieltä edelleen Nuuksiontietä takaisin Espoon keskukseen, Gumbölen kautta. Kävin uimassa vain neljä kertaa, Kaislammella, Kurjolammella, Valklammella ja Kaitlammella, kaikissa sattui olemaan laiturit juuri tätä varten, ettei tarvinnut kahlata jorpakoissa:D
Kesälomamatka 18.7.-25.7. 2012 vanhaa kuninkaantietää Espoosta Virolahdelle asti oli hieno kokemus. Kävimme Pernajan kylässä, jossa oli Mikael Agricolan patsas. Otin valokuvat kaikista joista matkan varrella, Sipoonjoki, Pernajanjoki, Ravijoki, Porvoonjoki, Loviisanjoki, Tesjoki, Summajoki, Kymijoki 3 eri haarassa ja lopuksi Virojoki. Tutustuimme Kotkassa Sapokan vesipuistoon ja kävimme lyhyesti myös Maretariumissa. Uusi merikeskus Vellamo oli valtava rakennus mutta kiinni sinne mennessämme. Kävimme yhteysaluksella Haapasaaressa, joka oli idyllinen paikka. Kiersimme saaripolun mm. muistomerkillä, 150-vuotta vanhalla Pookilla, valvontatornilla, joka on armeijan käytössä, merivalvonta-asemalla sekä kirkossa, jonne sai kyläkaupasta avaimet. Tuuli tosin nousi noin 13 m/s paluumatkalla, siksi kippari ohjasi 15-metrisen aluksen Kirkonmaan linnakesaaren itäpuolelta takaisin satamaan. Näimme Ruotsinsalmen taistelun 1790 paikat, mm. Fort Slavan linnoitus oli selvä muisto tämän jälkeisestä ajasta. Venäläiset olivat pystyttäneet muistoksi merenneidon läheiseen niemeen. Reitiltä näkyi hyvin myös Venäjän puolen Suursaari linkkimastoineen. Kotkasta muistui ekana mieleen Junnu Vainio ja entinen koripalloilija Larry Pounds.
Haminassa tutustuimme kaupungin kolmeen kirkkoon ja valtavaan ulkoilmakatokseen. Paikka oli hyvin pieni ja kompaktisti kehän muotoon rakennettu linnoituskaupunki. Klamilassa oli hieno satama. Kävin myös vanhassa makihyppytornissa, joka kieltämättä hiukan hirvitti kavuta huipulle asti sekä virallisessa näkötornissa. Paikka on säveltäjä Uuno Klamin kotipaikka, muistomerkki oli kirkon pihalla. Virolahti oli hieno paikka, siellä oli neljä eri lintutornia joissa kävin tutustumassa, varsinainen bongareiden tukikohta. Alueella oli myös hyvä leirintäalue sekä kotiseutumuseo, jossa pihalla oli esitelty mm. Huovarin saaren vanhoja "kalaputkia". Tosin museo on kuulemma vain viikon auki koko vuodessa. Kävimme myös Miehikkälän Salpalinja-museossa ja Svinhufvudin kotimuseossa Luumäellä. Kivijärven rannalla sijaitseva Kotkaniemi on hieno paikka, mukava mahdollisuus kerätä mustikoita ja käydä vaikka uimassa rannalla. Lappeenrannassa vietimme kaksi päivää ja teimme myös päiväristeilyn Viipuriin. Kävimme Viipurin linnassa ja Pyöreässä tornissa sekä kahdessa kirkossa. Toisen pihalla oli myös Mikael Agrocolan patsas. Kaksi saman henkilön patsasta samalla kesälomareissulla;) Viipuri oli siistiytynyt ka kehittynyt selvästi verrattuna vuoteen 1992 kun kävin siellä Kiskosta bussimatkalla mamman kanssa.
4.8. kävimme Helsingistä Kauppatorilta päiväristeilyn Söderskärin majakalle Porvooseen. Alku oli sumuista mutta onneksi ilma kirkastui päivän mittaan. Majakka oli ihan hieno ja koska lintujen rauhoitusaika oli jo päättynyt, pääsimme kävelemään riippusiltaa myös viereiseen saareen tutkimaan maisemia. Tuuli nousi paluumatkalla noin kymppiin ja siksi kippari siksi ohjasi tälläkin kertaa laivan suojaisempaa reittiä idempää takaisin Lauttarorille. Näimme mm. Pirttisaaren, Onaksen portin ja Onaksen saaressa olevat vanhat Napoleonin sarkofagit, (tosin sattumalta kiikarilla).
15.8. kävimme pitkästä aikaa Pentin kanssa Lohjan mökillä kokeilemassa kaksikkosoutuvenettä. Vene oli minusta tosi hyvä ja kulki hyvin, toki tässäkin aina pitää tekniikkaa kehittää ennen kuin voi olla ihan tyytyväinen. Sää oli tyyni ja lämmin, järven selällä näkyi hieno auriningonlasku Karjalohjan kirkkoa vasten Puujärven kohdalla.
16.8. oli hieno homma päästä Varsinaissuomalaisen osakunnan saunaekskulle valtioneuvoston linnan saunaan. Osakuntaporukkaa oli paikalla aika iso sakki. Sauna oli onneksi tarpeeksi iso. Kiitokset järjestelyistä menivät Ilari Aholalle.
1.9. osallistuin Smarkin joukkueessa täydennysmiehenä Kulosaaren ympärisoutuun, mukava fiilis kisata taas toistamiseen hienossa tapahtumassa 11 km matka. Pääsimme aikaan 48 min.
Kävin tutustumassa Kallion kirkon juhlavuoden messuihin 2.9. ja 9.9. perinnemessuun. Molemmat olivat hienoja tapahtumia. jälkimmäinen toki ehkä hieman raskassointuinen nykypäivän näkökulmata ajatellen. Saarnat olivat silti hyviä molemmissa. Ensimmäisessä 2.9. saarnan piti Helsingin emerituspiispa Eero Huovinen ja toisessa Porvoon emerituspiispa Gustav Björkstrand. Kaikkein hienoin kokemus oli silti kun pääsin 13.9. tutustumaan kirkon torniin. Tämä pitää erikseen tiedustella ja sopia koska normaalisti torni on kiinni. Näköalat olivat mahtavat joka suuntaan. Ko. torni on edelleen Helsingin korkeimpia rakennuksia 94 metriä merenpinnasta.
Kokoustimme hienossa paikassa Vaasan Raippaluodossa 6.-7.10. Todella kiva päästä näkemään saarta sisäpuoleltakin, millaista merenlahtea näkyy maille päin. Matalaa ja erikoisen näköistä meriympäristöä alue on kauttaaltaan, kiva pieni kirkko. Varsinkin jääkärien jo aikanaan vanha tupa oli todella hieno paikka Raippaluodon pohjoispäässä.
14.10. oli Solvalla-marssi. Patikoin Juliuksen kanssa 7 km lenkin, jonka poika jaksoi hienosti. Kävimme Ruuhilammella asti, jossa oli huoltopiste. Tage Strandström oli maalissa mehua jakamassa ja otti meistä kuvankin muistoksi:)
8.11.2012 kävin Samuelin kanssa ensimmäistä kertaa Helsingin vanhimmassa uimalassa, Yrjönkadun uimahallissa. Paikka oli ainutlaatuinen yhdistelmä kylpylää ja uimahallia, joskin aika hintava mutta hieno kokemus silti. Erityisesti vanha alkuperäinen puusauna ja kiuas oli hieno paikka.
10.11.2012 oli hieno pojan syntymäpäivä lauhana marraskuisena lauantaina Jorvin sairaalassa. Jännä juttu, mutta todella hienoa että kaikki onnistui lopulta hyvin.
10.11.2012 muuten tuli kuluneeksi 30 vuotta neuvostojohtaja Leonid Brezhnevin kuolemasta ja J.R. Ewingin murhayrityksestä (televisiossa Dallas-sarjassa tietysti) joka uutisoitiin Suomessakin iltapäivälehdissä. Kuriositeettina mainittaakoon vielä että herra Brezhnev oli kiistämättä ainakin yhdellä saralla ansioitunein kaikista neuvostojohtajista, koska hän ehti myöntää itselleen enemmän erilaisia kunniamerkkejä, mitä Lenin ja Stalin saivat yhteensä;)
24.11.2012 oli Kalevan Kierroksen vuosikokous Tuusulanjärven rannalla Onnelassa. Olis tosi hieno juttu ja suuri kunnia päästä osallistumaan palkintojenjakotilaisuuteen ja pokkaamaan Vuoden Kehittyjä -palkinto nyt toistamiseen, jonka ensimmäisen kerran sain vuonna 2004 Hämeenlinnassa. Graniittikivi painaa noin 15 kg ja komea kotka-patsas koristaa tätä kiertopalkintoa.
5.12. Kauklahden kappelissa oli Pekka Simojoen gospeljoulukonsertti, jota kävimme Dianan kanssa kuuntelemassa. Oli tosi kiva tapahtuma.
6.12. kävin testaamassa ensimmäistä kertaa retkiluisteluvarusteitani Skrinnarin retkellä Hiidenvedellä. Keli oli ihanteellinen, jäätä noin 7 cm ja ohutta lumipeitettä. Luistelimme Hiidenrannasta kiertäen koko järven lukuunottamatta Vihdin kirkonkylän suuntaa. Kokonaismatkaa tuli 62 km.
20.12. 2012 oli harvinaisen hieno päivämäärä ja seuraavana päivänä 21.12.2012 piti Maya-kalenterin mukaan tulla maailmanloppu. Ei sitä ainakaan täällä päin näkynyt, mutta tekipä sillä muutama yrittäjä bisnestä Etelä-Ranskassa Bucarachin pikkukaupungissa;)
27.12. kävimme Päivin kanssa Mennin ja Jounin luona Nousiaisissa. Kävimme tutustumassa samalla Nousiaisten historialliseen 1200-luvun alussa valmistuneeseen Suomen yhteen vanhimmista kivikirkoista, tosin vain ulkoa päin. Tarinan mukaan piispa Henrikin luut ovat kirkon kryptassa.
28.12. hiihdin talven ekan hiihtolenkin Salon Tupurin 9 km ladulla. Kirkas täysikuu valaisi pimeän osuudenkin niin hyvin ettei juuri otsalamppua olisi tarvinnut lainkaan.
Joulua on mukava odotella mukavassa säässä. Vuosi on ollut kaiken kaikkiaan tosi hieno ja sisältänyt monia hienoja pysyviä muistoja. Luonnollisesti perheenlisäys ykkösenä marraskuussa, Portugalin - Espanjan matka heinäkuussa, monet melontareissut joista erityisesti Träskönin - Skrobbanin reissu kesäkuussa ja Porkkalan majakan valloitus lokakuussa jäivät päällimmäisenä mieleen. Kalevan Kierroksen Vuoden Kehittyjän komea kiertopalkinto, Kotka ja oma lautanen toistamiseen sitten vuoden 2004 oli todella mahtava juttu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)