Henrin Blogi: Ruotsin pohjoisrannikko Tukholma - Tornio ja Hailuoto 21.6.2022

Teimme kesäretken Dianan ja Nicolaksen kanssa Ruotsin rannikolle. Lähdimme matkaan 21.6. kauniina kesäpäivänä kohti Tukholmaa.

Henri, Nicolas ja Diana laivalla kovassa tuulessa Harmajan majakan kohdalla.

22.6. ensimmäinen sattumakohde oli Rosersbergin linna. Gabriel Oxenstierna rakennutti linnan 1630-luvulla, jossa myös Kustaa III nuorempi veli Kaarle-herttua myöhemmin asui. Meille linna oli positiivinen yllätys sisustukseltaan, jossa oli viihtyisät olohuoneet ja biljardi, jota kokeilimme pelata Nicolaksen kanssa muutaman pelin. Ajoimme seuraavaksi Ruotsin neljänneksi suurimpaan kaupunkiin Uppsalaan. Tutustuimme historiallisesti merkittäviin kohteisiin, yliopistoon, kirkkoon ja Carl Linnen museoon. Yövyimme retken ainoan yön hotellissa kaupungin keskustassa, josta oli lyhyt kävelymatka kirkolle.

Rosersbergin linna

Linnan kappeli

Nicolas biljardin peluussa


Linnan kahvilan yhteydessä oli yleisölle avoin pramea olohuone biljardihuoneen kera.

Uppsalan yliopisto on Ruotsin ja koko Pohjoismaiden vanhin vuodelta 1477

Yliopiston aula

Uppsalan tuomiokirkko

Kirkko edestä

Uppsalan tuomiokirkko on rakennettu 1435 ja on sekä Ruotsin että Pohjoismaiden suurin kirkko.

Kirkon saarnastuoli

Dianan ja Nicolaksen pelituokio Uppsalan tuomiokirkossa

Kustaa Vaasan hauta

Kuningas Kustaa Vaasan (1523-1560) hauta

Kustaa Vaasan kaksi vaimoa on myös samassa haudassa.

Tiedemies Emanuel Swedenborgin (1688-1772) hauta on ainoa kivipaasi jossa ruumis on sisällä. Muut on haudattu maan alle.

Juhana-herttuan ja Ruotsin kuninkaan (1568-1592) hauta

23.6. oli vuorossa uusia kohteita. Tutustuimme Uppsalan linnaan, joka oli komea ulkopuolelta, mutta lievä pettymys sisältä koska vain hyvin pieni osa linnan kellarista oli museoitu. Viimeiseen kulmaan oli tehty taidemuseo mutta muuten iso rakennus oli yleisöltä suljettu ja kokonaan muussa käytössä. Esimerkiksi Hämenn linna ja Turun linna ovat minusta kymmenen kertaa yleisöystävällisempia kohteita ja tarjoavat historiaa koko rahan edestä. Linnen kotimuseo oli kiinnostava ja Uppsala on kaupunkina idyllinen ja kaunis. Pieni joki virtaa kaupungin läpi. Kasvitieteilijä Carl Linnen kotimuseo oli kiinnostava ja kaunis puutarha täydensi talon tunnelman.

Vanha Uppsala oli mielenkiintoinen kylä, jossa oli ulkomuseo ja kivoja kumpuja kiivettävänä. Ajoimme illaksi Gävlen kaupunkiin, josta löytyi satamasta jokisuusta meren rannalta mukava telttapaikka yöpymiseen. Koiraansa ulkoiluttava nainen tuli juttelemaan ja kertoi olevansa suomalainen taiteilija, joka asuu aivan vieressä. Mukava sattuma :)

Nicolas Uppsalan linnan pihalla. Kirkon kaksoistornit taustalla.

Diana ja Nicolas linnan museossa, jossa on ateriapöytä 1500-luvun malliin. Leipää, kalaa jne.

Linnan vastapäätä oleva puutarha oli kaunis

Nicolas ja Diana puiston suihkulähteellä helteisenä päivänä.

Carl Linnen kotimuseo

Linnen tuohivirsu ja kirja

Linnen Lapponia-kirja

Linnen museon puutarha on kaunis


Museo sisältä.

Ruotsin valtionpankki Uppsalassa vuodelta 1668 on Ruotsin ja myös koko maailman vanhin keskuspankki.

Nicolas valtionpankin edustalla.

Diana ja Nicolas Uppsalan leikkipuistossa.

Vanhan Uppsalan vihreät niityt.

Disagårdenin ulkomuseo

Eerikinpolku oli Vanhan Uppsalan mielenkiintoisin kohde vuodelta 1160.

24.6. kävin uimassa Gävlen jokisuistossa aamulla. Sen jälkeen kävimme Gävlen rautatiemuseota katsomassa ulkoa, koska museo oli remontissa. Söderhamnin kaupunki oli kaunis, Kustaa II Aadolf oli perustanut kaupungin vuonna 1620 eli vähän aikaa sitten oli ollut 400-vuotisjuhlat. Raatihuoneentori oli idyllinen ja Oscarsborgin valkoinen näkötorni kaunis ulkoa vaikka olikin kiinni remontin takia. Komeat näköalat itse kaupunkiin avautuivat juuri näkötornin kupeesta.

Hudiksvall oli myös kiva pieni satamakaupunki. Sörfjärden on kaunis maisemareitti, joka kiertelee maaseudulla aivan merenrantaa ja pikkukyliä. Alueella oli muutama idyllinen kirkko ja juhannusaattoyöksi menimme Indalin joen varteen Bergeforsenille. Paikallinen venekerho käytti rantaa ja seuraavana aamuna kaksi miestä tulivat innokkaasti testaamaan kajakkia ongintatarkoitukseen.

Gävlen kirkko

Gävlen rautatieasema

Diana ja Nicolas Gävlen jokisuiston rannalla

Gävlen rautatiemuseo

Furuvikenin huvipuisto ja eläintarha

Söderhamnin F-15 museo

Söderhamnin puisto

Ulrika Eleonoran kirkko oli kaunis

Ulrika Eleonoran kirkko on vuodelta 1685

Söderhamnin raatihuone

Raatihuoneentorilla kuningas Kustaa II Aadolfin muistomerkki

Raatihuone torin suunnalta

Söderhamnin kaupunki on kaunis ja näkötornin mäeltä avautuu hieno näkymä.

Oscarsborgin näkötorni

Norralanjoki laskee mereen Söderhamnin keskustassa. Tähän oli rakennettu mukava uintipaikka. Vanha tullimuseo vastarannalla.

Hudiksvallin kaupungin rantamakasiinit

Sundsvallin silta

Sundsvallin kirkko


Diana maalivahtina Nicolaksen harjoitellessa vetoja kirkon viereisellä futiskentällä

Nicolas maalissa ja minä pilkkuvuorossa Hudiksvallissa.

Kirkko vuodelta 1888

Jättendalin kirkko

Sörfjärdenin maisemaa

Njurundan kirkko

Bergeforsenin ranta Indalin-joen rannalla. Venekerho vuodelta 1992 täytti 30 vuotta tänä vuonna.

25.6. oli juhannuspäivä. Lämmintä riitti heti aamusta lähtien. Timråssa oli heti huomiota herättävä maailman suurin Y tien varressa jossa pysähdyimme puistoon jätskille. Diana ja Nicolas keinuivat ja kävin itse joen rannassa maisemia ihailemassa. Härnosandin automuseo oli kiva kohde, sitten katsoimme keskustan kohteet, vanhan kirkon ja nykyisen kirkon sekä kaupungintalon. Oli lämmin mutta hyvin tuulinen ilma. Västernorrlannin lääninmuseo oli kiinnostava kohde, ulkomuseo oli laaja ja sisälläkin oli kivoja yksityiskohtia, filmejä jne. Murbergetin kirkko ulkomuseossa oli erittäin kaunis. Ulkona oli erityisesti varoituskyltti kyykäärmeistä kesähelteillä, onneksi ei näkynyt yhtään nyt.

Timrån kunnassa oleva Y on Lars Benströmin suunnittelema työ, joka kesti vuodesta 1980 vuoteen 1995. Maailman suurin ja painavin Y :) Korkeus 30,5 metriä ja paino 700 tonnia.

Diana ja Nicolas keinumassa puistossa.


Härnösandin automuseo


Automuseo sisältä

Murbergetin ulkomuseon kirkko sisältä oli todella kaunis. Piirrokset teräväpiirteiset.

Murbergetin kirkko

Härnösandin kaupungintalo

Diana ja Nicolas korista pelaamassa Härnösandin kentällä.

Härnösandin puisto oli kaunis. Taustalla taidemuseo.

Höga Kustenin Ruotsin suurin silta Härnösandista pohjoiseen.

Diana Ruotsin suurimman joen Ångermanjoen rannalla.

Skuleberget on Korkean rannikon korkein tunturi

Dockstan krkko

Ruotsalaiset pyysivät Dianaa opettamaan tanssiaskeleita

Diana ja Nicolas polkuveneellä Skulebergetin leirintäalueella.

26.6. nousimme riippuhissillä Skulebergetin huipulle ja patikoimme sitten alaspäin syötyämme jätkit ensin kahvilassa. Päivä oli lämmin ja ja oli leppoisaa laskeutua kallioreittiä alaspäin. Vaikka riippuhissinousu olikin härskin kallis rahastuskeino, niin ylöspäin patikointi olisi kyllä vienyt mehuja aika lailla tällä säällä. Kävimme vielä Skuleskogenin kansallispuistossa, jossa tapasin Pietarsaaresta kotoisin olevan perheen, Markus ja Marlene Sundströmin ja heidän kanssaan kävin Slåttdalsbergetin luontopolun lopulta koko kierroksen kallion huipulle asti. Slåttdalskrevan on erikoinen pystysuora kalliorotko näköalapaikan vieressä. Hienoja paikkoja.

Illalla löysin sattumalta Sörmjölestä pienen joen vierestä huomiota herättävän koristekatoksen, joka on nimeltään Äreporten. Tämä pramea kuninkaallinen katos rakennettiin 2.8.1752 kuningas Adolf Fredrikin matkan muistoksi, jonka hän teki Uumajasta Sörmjöleniin.

Riippuhissimatka Skulebergetille

Diana ja Nicolas Skulebergetin huipun näköalatasanteella

Korkean Rannikon maisemat huipulta

Yhteiskuva Skulebergetin huipulta.

Nicolas patsaalla

Nicolas lähdössä alaspäin huipulta.

Skulebergetin leirintäalue oli hieno

Kävimme poikkeamassa Skuleskogenin kansallispuistossa.

Markus ja Marlene Sundström Pietarsaaresta olivat mukanani patikkaretkellä

Hauska kiviportti

Slåttdalsbergetin huipulta näköala rannikolle

Slåttdalskrevan ylhäältä päin kallion reunalta kuvattuna.

Henri ja Slåttdalskrevanin kalliorotko

27.6.2022 Diana ja Nicolas nauttivat retkiaamiaisen Äreportenin komean kuninkaallisen katoksen alla, jonka jälkeen jatkoimme matkaa Uumajan keskustaan. Kävin uimassa Uumajanjoessa ja tsekkasimme raatihuoneen ja tärkeimmät nähtävyydet kaupungin keskustassa. Västerbottenin museo oli laaja ja paljon katsottavaa. Uumajassa oli vankilamuseo sekä komea jokimaisema, vanha paloasema ja iso kävelykatu kauppakeskuksineen. Tämän jälkeen tuli Skellefteå, pieni kaupunki, jossa oli mäkihyppyri ja joki jossa kävin uimassa.

Äreporten on Sörmjölen joen vieressä oleva komea muistomerkki kuningas Adolf Fredrikin matkan kunniaksi 2.8.1752. Diana ja Nicolas retkiaamiaisella 270 vuotta myöhemmin. Salus publica, salus mea" = Kaikkien hyvinvointi on myös minun hyvinvointini

Muistomerkin vieressä oleva museo oli kiinni.

Lähistöllä oli pieni idyllinen luontopolku joen varressa.

Uumajan kirkko

J.Z. Dunckerin hautamuistomerkki Savon jääkärien kunniaksi Uumajan kirkon pihalla. Samassa haudassa on kasakkaeversti Aerekov.

Diana ja Nicolas Uumajan raatihuoneen edessä Kustaa II Aadolfin patsaan vieressä.

Uumajan vankilamuseo

Vankilamuseo sisältä

Uumajan rautatieasema

Västerbottenin lääninhallituksen rakennus Uumajassa.


Uumajan vanha paloasema

Västerbottenin museo on laaja ja mielenkiintoinen


Museon päärakennus ja näyttelytilat

Diana Västerbottenin museon koristepylvästä tutkimassa.

Museossa oli lapsille myös tutkimustunneli

Takavuosien ruotsalaista kodin elektroniikkaa.

Diana ja Nicolas tutkimassa videoita.

Ulkomuseo

Bygdeån kotiseutumuseo Skinnarbynin kylässä

Lövangerin kirkko

Skellefteåssa

Skellefteån kirkko

Piitimen " majakka"

28.6. Yövyimme Hemlundan leirintäalueella, jossa oli kiva pieni uimaranta ja siitä jatkoimme kohti pohjoista. Tutustuimme Piitimien kotiseutumuseoon ja idylliseen keskustaan, jossa oli museo ja kävelykatu. Tutustuimme myös Öjebyn kylään ja kirkkoon. Menimme yöksi Luulajan leirintäalueelle.


Hemlundan leirintäalueella Piitimessä jalkapallokisa

Hemlundan leirintäalueella oli pieni kiva uimalampi

Piitimen kotiseutumuseo

Museon rakennuksia

Öjebyn kirkko

Piitimen kirkko

Odd Fellow talo Piitimessä

Piitimen museo ja raatihuoneentori. Kävelykatu oli viihtyisä.

29.6. aamu valkeni Luulajan leirintäalueella, jossa huomasin heti aamulla läheisen lentotukikohdan hävittäjäkoneiden harjoituksia lähitaivaalla. Leirintäalue oli suuri ja monipuolinen, jalkapallokenttä, pomppulinna, pitkä hiekkaranta ja rantalentopallokentät jne. Kävin tutustumassa nopeasti Luulajan rautatiemuseoon. Ala-Liiulajan kirkko oli kaunis ja komea. Hägnanin ulkomuseo oli viihtyisä ja mielenkiintoinen sekä Norrbottenin maakuntamuseo. Luulajan tuomiokirkko oli myös käyntikohteena.

Kävin uimassa joessa vielä Rånbyn kylässä paluumatkalla kohti Torniota. Otin kuvia Kainuunjoesta kosken kohdalta pyörätiesillalta. Yövyimme Mikan luona Torniossa.

Luulajan leirintäalueen ilmakuva

Diana testasi aamulla perinteistä ruohonleikkuria

Diana ja Nicolas Luulajan rannalla

Selfie Luulajan leirintäalueen rannalla.

Leirintäalue oli laaja ja kaikkea mahdollista aktiviteettia löytyi.

Luulajan rautatiemuseon näyttelytila

Rautatiemuseo

Ala-Luulajan kirkko eli Nederluleå kyrkan

Kirkko oli hyvin kaunis sisältä.

Urkuparvi

Ulkomuseo Hägnan Luulajassa

Entisajan bensapumppu

Hägnanin rakennuksia sisältä

Pirtin työkalut

Norrbottenin lääninhallituksen talo Luulajassa.

Diana Norrbottenin museon suihkulähteellä

Korppi oli Nicolaksen niskassa nokkimassa :)

Selfie Norrbottenin museolla

Luulajan tuomiokirkko

Tuomiokirkko sisältä

Luulajan kaupungintalo

Kalixjoki eli Kainuunjoki

30.6. retken Ruotsin puolen osuus oli taputeltu. Torniosta jatkoimme seuraavaksi kohti Oulua ja Hailuotoa. Oulussa Nallikarin uimaranta oli komea paikka, jossa kävimme uimassa ja tornissa kävelemässä sekä lentopalloa pelaamassa rannalla.

Simon kunnassa oleva uimaranta Simojoen alajuoksulla on todella hyvä. Diana ja Nicolas löysivät köyden laiturilta.

Rannalla on myös rantalentiskenttä.

Rantalentopalloa Nallikarin uimarannalla Oulussa.

Yhteiskuva Nallikarin rannalla.


Nallikarin tornin edessä.

1.7. tutustuimme Marjaniemen majakkaan.

Marjaniemen majakka oli pettymys koska ulos tasanteelle ei päässyt ja yläkerros majakan sisällä oli tuskaisen kuuma ja ahdas. Sääliksi kävi opastakin joka joutui ramppaamaan edestakaisin majakan kiviportaita helteessä asiakkaisen perässä. Muuten kylä on kaunis ja idyllinen, uimme rannalla ja kävin kiertämässä rantapolkua kiertävän lenkin.

Kylämuseo Kniivilän kurkkasin ulkopuolelta, samoin Hailuodon kirkon mutta saaren oma panimo oli auki ja ostin muutaman paikallisen oluen matkamuistoksi.

Marjaniemen majakka oli pettymys jo ilmeistä päätellen. Tuskaisen kuuma ja ahdas sisätila ei oikein toiminut kun ulos ei saanut mennä ns. turvallisuussyistä.