Patikointi

Järviä ja lampia, jotka olen kävellyt tai juossut ympäri. Mukana listassa ei ole pelkästään pyörällä tai hiihtäen kierrettyjä järviä. Vuosiluku kertoo minä vuonna olen ensimmäisen kerran kiertänyt ko. järven / lammen.

1. Puolakkajärvi (Salo Teijo 1993)
2. Kuusijärvi (Vantaa) 2001
3. Haukkalampi (Espoo) 2002
4. Bodominjärvi (Espoo) 2002
5. Matalajärvi (Espoo) 2002
6. Gallträsk (Kauniainen) 2002
7. Sorlampi (Espoo) 2006
8. Lajalampi (Espoo) 2006
9. Pentalanjärvi (Espoo) 2006
10. Lippajärvi (Espoo) 2006
11. Kolmoislammit 1,2,3,4 (Espoo) 2007
12. Kukkoilampi (Espoo) 2007
13. Kolmikulmalampi (Espoo) 2007
14. Holma-Saarijärvi (Espoo) 2007
15. Mustalampi (Espoo) 2007
16. Valklampi (Espoo) (itäinen) 2007
17. Vääräjärvi (Espoo) 2011
18. Urja (Espoo) 2011
19. Kattilajärvi (Espoo) 2011
20. Kolmperä (Espoo) 2011
21. Valkialampi (Espoo) 2011
22. Karjakaivo (Espoo) 2011
23. Orajärvi (Espoo) 2011
24. Pikku Orajärvi (Espoo) 2011
25. Ruuhijärvi (Espoo) 2013
26. Saarijärvi (Vihti) 2011
27. Kaitlampi (Espoo) 2011
28. Luukinjärvi (Espoo) 2012
29. Kalajärvi (Espoo) 2012
30. Iso-Antias (Espoo) 2012
31. Levo-Antias (Espoo) 2012
32. Suolikas (Espoo) 2012
33. Meiko-järvi (Kirkkonummi) 2013
34. Kurjolampi (Vihti) 2013
35. Mylly-Majalampi (Vihti ja Espoo) 2013
36. Lappträsk (Siuntio) 2013
37. Stora Bladträsk (Siuntio) 2013
38. Lilla Bladträsk (Siuntio) 2013
39. Iso Majaslampi (Espoo) 2013
40. Mustalampi eli Pöksynhaara (Vihti ja Espoo) 2013
41. Pikku Pöksynhaara (Espoo) 2013
42. Sammalkuoho (Vihti) 2013
43. Valkealampi (Vihti) 2013
44. Sarkkinen (Vihti) 2013
45. Pyyslampi (Vihti) 2013
46. Hannusjärvi 2013
47. Korsolampi (Kirkkonummi) 2013
48. Immerlampi (Kirkkonummi) 2013
49. Kakarlampi (Kirkkonummi) 2013
50. Kotolampi (Kirkkonummi) 2013
51. Myllyjärvi (Vääräjärven pohjoispuolinen) 2013
52. Mustjärvi (Kirkkonummi) 2013
53. Trehörningen (Kirkkonummi) 2013
54. Vaakkoi (Espoo) 2013
55. Iso Lehmälampi (Espoo) 2013
56. Pieni Lehmälampi (Espoo) 2013
57. Saaren Musta (Espoo) 2013
58. Väärä Musta (Espoo) 2013
59. Sorvalampi (Espoo) 2013
60. Häkläjärvi (Espoo) 2013
61. Mustalampi (Espoo) (eteläinen) 2013
62. Hepolampi (Espoo) 2013
63. Myllyjärvi (eteläinen) (Espoo) 2013
64. Syväjäri (Djupström) (Kirkkonummi) 2013
65. Storträsk (Kantvik) (Kirkkonummi) 2013
66. Lillträsk (Kirkkonummi) 2013
67. Hakjärvi (Espoo) 2013
68. Långträsk (/Siuntio) (eteläinen) 2014
69. Vitträsk (Kirkkonummi) (eteläinen) 2014
70. Pieni Sorlampi (Espoo) 2014
71. Lintulampi (Espoo) 2014
72. Sulalampi (Espoo) 2014
73. Myllyjärvi (Espoo) (pohjoinen) 2014
74. Hepolampi (Espoo) 2014
75. Käärlampi (Espoo) 2014
76. Hauklampi (Espoo) 2014
77. Mustalampi (Espoo) 2014
78. Väärälampi (Espoo) 2014
79. Halkolampi (Espoo) 2014
80. Velskolan Pitkäjärvi (Espoo) 2014


Syksyllä 1993 osallistuin Salon triahtlonseura Multisport Ry:n järjestämään patikkaretkeen Perniön Teijossa, jossa kiersimme Puolakkajärven.

2001 syksyllä oli HEO:n virkistyspäivä Vantaan Kuusijärvellä, jossa kävimme mm. uimassa saunasta kylmässä vedessä. Uin laiturien välin, joka alkoi jo kangistaa eli vesi ei montaa astetta ollut. Järven rannalla oli erilaisia tehtävärasteja, jossa tuli samalla kierrettyä koko järvikin.  

2002 kävin naapurini Jouni Tiilikaisen kanssa pyöräilemässä Nuuksiossa, jolloin ajoimme myös Siikajärveltä pohjoiseen menevää reittiä Haukkalammelle asti. Bodominjärven, Matalajärven ja Kauniaisten ylpeyden Gallträskin kiersin juosten ensimmäisen kerran 2002 HCM:ään treenatessa. Kävin myös patikoimassa Holma-Saarijärven lenkin samana vuonna sekä Päivin kanssa Korpinkierroksen 2006 (7 km).Kävimme myös Sorlammen luontopolun reitin, joka oli noin 5 km. 2006 meloin ensimmäisen kerran Pentalan saareen, jolloin kävin kiertämässä myös tämän saaren sisällä olevan eksoottisen lammikon. Samoin Lippajärvi tuli kierrettyä ensimmäisen kerran juoksulenkillä kotoa Lippajärven ympäri ja takaisin.

Nuuksion lammet rakennettujen reittien varrella tulivat eniten tutuksi 2007, jolloin patikoin Päivin kanssa Korpinkierroksen, Haukankierroksen ja Punarinnankierroksen. 

Kävin syksyllä 2011 patikoimassa muutamia kertoja lasten ja tuttavaperheen Markon, Matiaksen ja Markuksen kanssa Nuuksiossa, tuli kierrettyä mm. Vääräjärvi, Urja, Kattilajärvi, Kolmperä, Valkialampi, Karjakaivo, Orajärvi ja Ruuhijärvi. Vääräjärvi oli näistä suosikkini, siellä on todella korkea komea kallio ja hieno nuotiopaikka kallion laella. Järvi tekee hienoja ns. äkkivääriä mutkia.Kävimme myös kiertämässä Luukinjärven, Kalajärven ja Kaitlammen. Kaitlampi oli jyrkkä eteläpäästä mutta erittäin suosittu retkeilykohde, oli useita taukopaikkoja ym. Luukinjärvi oli hieman hankala, talvimyrskyn jälkeen oli paljon kaatuneita tukkeja ympäriinsä tammikuussa 2012 ja lisäksi järvi piti kiertää asutuksen vuoksi osittain kauempaa. Kalajärvi oli osittain samantapainen. Kattilajärven kiersin kahdestaan Juliuksen kanssa, itäpään kalliot olivat haasteellisia mutta muuten helppo maasto. Samoin Urjan kiersin Juliuksen ja Dianan kanssa kolmistaan, Urjan kallio oli todella vaikea ja olisin kiertänytkin kauempaa jos olisin ennalta tiennyt miten jyrkästi polku laskeutuu aivan veden ääreen ja lapsia piti ujuttaa kallion poikki kaatuneen puun alta olevasta rännistä yksi kerrallaan alas. Oli todella jännittävä, suorastaan aika pelottavakin tilanne, mutta onneksi selvisimme hyvin. Orajärven kiersin kahdestaan Markon kanssa.

Itsenäisyyspäivänä 6.12.2011 patikoin Juliuksen kanssa Vihdintien vieressä olevan Saarijärven ympäri. Järvi oli jo osittain jäässä, ilma oli kirkas. Kiipesimme myös Espoon korkeimman kohdan, Mustakorvenkallion, 123m päälle. Päällä tosin ei ollut mitään nähtävää, pelkästään metsää, eikä minkäänlaista näköalaa.

Kesällä 2012 kävimme Markon ja poikien kanssa Nuuksiossa patikoimassa Iso-Antiaksen ja Levo-Antiaksen lammilla. Lämpimänä kesäpäivän oli kiva käydä myös pulahtamassa Iso-Antiaksessa. Juliuskin sai kastettua itsensä:) Heinäkuussa kävin Markon kanssa kiertämässä Suolikkaan järven Vihdin puolella. Korkeita kallioita ja todella komeita maisemia. Valkealampi, Sarkkinen ja Mustalampi eli Pöksynhaara olivat kaikki kauniita lampia Suolikkaan läheisyydessä. Vettä satoi tosin aika lailla, joka toi retkeen oman pikantin tunnelmansa...

Linlon saari tuli patikoitua Juliuksen kanssa seurakunnan leirin päätteeksi 18.11.2012. Matkaa tuli noin 7 km. Saari oli todella monihaarainen ja erilaisia keittokatoksia oli lukuisia. Viihtyisä paikka kaikin puolin, vaihtelevaa maastoa ja kauniita merinäköaloja. Pimeä ehti silti yllättää ja onneksi kaksi lasta oli paikalla taskulamppuineen opastamassa meitä loppumatkan saareen johtavalle pimeälle sillalle, jota en meinannut löytää enää pimeän laskeuduttua. Kiitokset heille!   Vieressä oleva pienvenesatama oli valaistu ja tämän sataman valot johtivat minua harhaan aivan loppumetreillä. Kuitenkin saatiin onneksi mukava lenkki aikaiseksi.

Kävimme retkikelkallani kiertämässä Finnträskin järven Kirkkonummella 8.12.2012 Juliuksen kanssa. Jäätä oli toistakymmentä senttiä ja noin 10 cm kuiva lumipeite jään päällä. Matkaa tuli noin 6,5 km. Järvi on lounais-koillissuuntainen. Järven lounaispäässä näimme yhden peurankin talon pihalta juoksemassa eväitä syödessämme. Linturanta oli hyvä paikka lähteä liikkeelle, siitä pääsi nopeasti suoraan järvelle. Sarfvikin golfkentän suunnalla olevat tiet olivat yksityiskäytössä. Kyseisellä golfkentällähän Spede Pasanen menehtyi kesällä 2001.

12.12.2012 testasin Bodomilla retkikelkkaani ja uusia piikkipohjallisia kengän pohjassa, joilla on tarkoitusvauhdittaa potkujalan tehoa. Lunta oli liikaa jo muutenkin joten kulku oli hidasta, kävin kääntymässä lähimmässä saaressa noin 3 km matkan ja palattuani Oittaalle huomasin toisen pohjallisen kadonneen huomaamatta. Aika kökkö juttu.

15.12.2012 kävin Juliuksen kanssa Kirkkonummella Meikon järvellä retkikelkalla. Kiersimme järven kolme saartan, matkaa tuli noin 4 km. Vedenottamon jälkeiseltä parkkipaikalta oli hyvä lähteä polkua pitkin noin 500 metriä ennen kuin tultiin järven rantaan. Paikalla oli puucee ja opaskylttejä mm. neuvostoaikaiselle bunkkerille. Sää oli tuulinen noin 14 m/s puhaltava tuuli teki arktisen fiiliksen retkeilyyn vaikkei matka ollutkaan sen pidempi. Jäällä oli paikoittain kohvaa ja korkeita nietoksia.

21.4.2013 patikoimme opastetun ja merkityn Klassarinkierroksen (4km) Vihdissä Markon, Matiaksen, Juliuksen ja Dianan kanssa. Dianakin jaksoin yllättävän hyvin kävellä, vain vähän piti auttaa mäkiä ylös kantamalla. Lunta oli maassa ja Saarijärvi oli vielä ohuessa jääpeitteessä. Pidimme taukoa Saarijärven nuotiopaikalla, josta jatkoimme Klassarinkalliolle ottamaan muutaman kuvankin. Saarijärven taukopaikalla kiinnitti huomiota ns. sotilaallinen meteli kun joku ns. "kapteeni" piti sulkeisia ja järjestäytymisharjoitusta jollekin nuorisoporukalle. Sinänsä koominen tapaus....

27.4.2013 kävimme patikoimassa Meiko-järven ympäri myötäpäivään Markon, Matiaksen ja Juliuksen kanssa. Matkaa tuli noin 7,5 km. Sää oli kauniin keväinen, linnut liversivät ja aurinko paistoi. Järvi oli vielä ohuessa jääpeitteessä, rannat olivat jo sulia. Järven etelärannalla oli korkeita kallioita, joiden huipulta avautui mahtava näköala järven selälle. Järven lounaispäässä löytyi myös vanhan neuvostoaikaisen bunkkerin jäänteet, jotka muistuttivat Porkkalan miehitysajasta 1944-1956. Lähellä oli myös hyvä taukopaikka, jossa oli nuotiokivet sekä puiset penkit.

19.5.2013 pyöräilin kotoa Bodomin Röylän ja Luukintien kautta Luukkiin, josta jatkoin reitti 2000: a pitkin Haukkalammelle. Kalliolta oli komeat näköalat toiselle puolelle järveä, josta menee alueen toinen ns. sisempi ulkoiluväylä. Käännyin Rinnekodin suuntaan pohjoispäässä ja ajoin Lepsämäjoen mutkaan. Käännyin tässä kohtaa takaisin ja ajoin Suur-Helsingin golfikenttien ohi. Tien alitti myös pieni Lakistonjoki. Tästä eteenpäin reitti 2000 meni metsän puolelle, jossa pitkälti jouduin taluttamaan pyörääni polkua pitkin. Kävin Majalammen rannassa josta jatkoin Saaren Mustan lammelle. Polun varresta löytyi avaamaton Rainbow-lähdevesipullokin, joku lieni unohtanut. Polku Saaren Musta oli todella kaunis metsälampi, kävin uimassa pienessä saaressa rannan lähellä. Lammessa oli myös isompi saari kauempana. Tämän jälkeen maastoprofiili nousi selvästi lähelle 100 m merenpinnasta. Kämmenlampi oli pieni omalla tavallaan myös yhtä idyllinen lampi, jossa oli tehty jopa laavu grillin kanssa ja laituri uimista varten. Sanomattakin selvää että kävin uimassa samantien:)

Noin 15 minuutin kävelymatkan päästä tulin Kuikunläänin lääninraitille, jossa kyltin kohdalla näkyi pieni ruskea käärmekin. En ollut ihan varma oliko rantakäärme vai mikä. Kuikunlampi oli mökitetty ranta täyteen, Vanhan Majalamme rantaan menevä tie oli kiinni portilla. Pyörällä tosin olisi päässyt sinnekin. Käännyin kuitenkin takaisin, kävin uimassa Isossa Lehmänämpärissä ja Vaakkoissa tien vierestä. Pieni Lehmänämpäri oli myös valloitettu yhdellä mökillä, ja muualta ei päässyt rantaan ryteikön ja soistuvan rannan takia. Lopuksi kävin katsomassa vielä tervahautaa pysäköintialueen lähellä ja kävin uimassa Väärässä Mustassa, jossa upposin heti nivusia myöten rantavedessä:)

23.5. 2013 kävin Markon kanssa patikoimassa Mylly-Majalammen ympäri vastapäivään kiertäen. Saimme auton pohjoiskautta Majalammentien päähän lähelle vedenottamoa. Kävin myös uimassa, pohjoisrannalla oli pari hyvää uimapaikkaa. Itärannalla oli vedenottopaikkana hieno uimaranta, jossa ei tosin vielä ollut laituria paikallaan. Matkaa tuli noin 4 km. Mökkejä oli jonkun verran alueella, joita yritimme kiertää.

15.6. 2013 kävimme samalla kokoonpanolla patikoimassa Siuntion Lappträsk-järven ympäri. Järvi on ympäröity joka suunnalta yksityisteillä, joilla kulku on hyvin rajattua puomein ym. kieltomerkein joten järvi on kohtuu hankalasti saavutettavissa. Auto pitää jättää noin kilometrin päähän josta toki kävelee hyvin järven rantaan. Lähdimme länsipäästä Lökbergenin pohjoispuolelta olevaa tietä pitkin josta metsän poikki järven rantaan. Kiersimme järven vastapäivään. Neuvostoliittolaisten vanha bunkkeri löytyi järven eteläpuolelta niemen kärjestä suoraan Storholmenista länteen.  Kävin sisällä ottamassa muutaman kuvan. Arvoitukseksi jäi, miksi venäläiset olevat näitä rakentaneet Porkkalan vuokra-aikana 1944-1956. Ehkä suomalaisten uhka on ollut niin todellinen että on pitänyt linnoittautua pienten järvien rannoillekin...

Etelärannalta löytyi myös aurinkotuoli ja omatekoinen grilli. Kävin uimassa Lillholmenin saaressa länsipuolella olevalta matalalta kalliorannalta, josta tuli edestakaisin uintimatkaa noin 200 metriä. Pieni puro virtaa Tottendamin kohdalle järvestä etelään Kelan suuntaan. Jatkoimme tästä itään päin Pienelle ja Isolle Lehtijärvelle (huom. suomennos) Lampien välissä oli suota ja paljon suopursukukintoja. Hirven kakkaa löytyi todella paljon joka puolelta mikä viittaa alueen erämaisuuteen. Jatkoimme tästä Långträskin länsirantaa pohjoiseen päin. Kävin tätä ennen uimassa järven eteläpäässä. Långträskin länsipäässä on komea kallio ja hienot näköalat järvelle sekä suuri siirtolohkare jonka kupeessa on täydellinen taukopaikka. Tästä kivenheiton päässä onki bunkkeri, joka oli Lappträskin bunkkeria parempi. Tämän pääsi nimittäin kulkemaan läpi joskin melko hankalasti kivenlohkareiden välistä pujotellen. Ilmeisestikin neukut olivat räjäyttäneet betoniraudoitetut bunkkerit vuokrasopimuksen päättyessä talvella 1956. Jatkoimme osittain tietä pitkin Lappträskin pohjoispäähän jossa osuimme partiolaisten leirialueelle Svartvikenissä. Leirin valvojat juttelivat pitkään kanssamme ja kertoivat alueen taustasta enemmän. Edellispäivänä oli löytynyt mm. vastasyntynyt peuran vasa aivan leirin vierestä. Jatkoimme tästä eteenpäin kohti autoa. Järvi oli todella kaunis, kokonaisuutena alue on minusta hienoimpia mitä Länsi-Uudellamaalla on tullut vastaan.

30.6.2013 patikoin Markon, Matiaksen ja Markuksen kanssa helteisenä kesäpäivänä. Jätimme auton Takkulaan, josta oli hyvä metsäreitti Saarijärvelle, ja tästä edelleen Isolle Majaslammelle. Kävimme uimassa tällä komella lammella, joka on tosin melko vaikeasti saavutettavissa, alueelle päästäkseen pitää suunnistaa jonkin verran metsässä. Jatkoimme Pöksyhaaran lammelle toiselle tauolle, jossa pidimme taukoa Espoon ja Vihdin rajalla. Kävin uimassa toistamiseen. Pojat näkivät rektellä kaksi luolaa, Pöksynhaaran eteläpuolella olevan luolan sekä Suolikkaan lounaispuolella olevan luolan. Nämä olivat lähinnä lippoja kallion ja maan välissä jossa oli kuitenkin hyvä mahdollisuus esim. grillata tai myös yöpyäkin tarvittaessa. Sadetta ei tulisi, mutta hyttyssuoja olisikin jo hankalampi juttu...

Kävimme Suolikkaan Valkealammen rannalla, joka oli idyllinen paikka. Jatkoimme matkaa ja kiersimme Pöksynhaaran sekä Pikku Pöksynhaaran ja Majaslammen. Pöksynhaaran rannalla lähellä luolaa löysimme myös suomuuraimia ja mustikoita oli joka paikassa myös runsaasti. Matkaa tuli noin 6-7 km.

20.9.2013  Jakke Kulovesi ja minä patikoimme Kallahden niemen Vuosaaressa. Matka ei ollut pitkä, mutta niemi oli muuten hienoa maastoa, kiva uimaranta ja varsinkin niemen eteläkärjestä avautui komeat näköalat suoraan merelle.

26.9. 2013 Jakke ja minä olimme patikoimassa Suolikkaan alueella Vihdin Nuuksiossa. Jätimme auton järven pohjoispäähän menevän hiekkatien päähän lähelle Vihdintietä, josta oli hyvä aloittaa patikointi. Vastaan tuli heti pariskunta täysien sienikorien kanssa. Matkalla löytyikin runsaasti puolukoita, juolukoita sekä varsinkin mustikoita. Jakke bongasi myös kantarelleja, suppilovahveroita ja mustatorvisieniä, joita saimme hyvän kasan kotiinviemisiksi. Paistoin heti kotona sienikastikkeen kerman kanssa pannulla. Oli todella hyvä. Kiersimme Suolikkaan vastapäivään, kuten edellisellä kerralla Markon kanssa kesällä 2012. Nyt kiersimme lisäksi Sammalkuohon. Lammikosta laskee pieni puro Suolikkaaseen ja itse lampi on harvan kangasmetsän ympäröimä rannalta suomättäinen vesialue. Länsipäässä on kalliojyrkänne, ei kovin korkea. Tämän jälkeen jatkoimme pienen harhailun jälkeen Suolikkaan rannalle, josta avautui loistavia  näköaloja sekä korkeilta kallioilta että alempaa vesirajan tuntumasta. Seuraavaksi tulimme Valkealammen kannakselle, kiersin lammikon vastapäivään Jaken tullessa vastaan toista kautta. Lammen rannalla on pari korkeaa kalliota sekä virallinen nuotiopaikka ja myös köysi rantapuussa mahdollisia uimahyppääjiä varten :)

Tästä jatkoimme Suolikkaan eteläkärkeä kohti. Poikkesimme myös Suolikkaan luolalla. Suolikkaan ranta on haasteellinen korkeuserojensa takia, tasainen rantapolku saattaa yllättää ja hetkessä eteen nouseekin jyrkästi viettävä kalliorinne, jota voi yrittää nousta suoraan tai kiertää kauempaa. Tulimme Sarkkisen lammen kannakselle hämärän laskeutuessa ja kiersimme lammen etelärantaa kohti Saarijärveä. Jakke osoitti Hämähäkkimiehen taitojaan Sarkkisen itäpäässä olevalla kalliojyrkäntellä, jonka hän pääsi kuulemma helposti ylös. Kiersin itse hiukan kauempaa. Pian jo Saarijärvi näkyikin edessämme alhaalla kallion alarinteessä. jatkoimme järven länsirantaa pohjoiskärkeen asti. Lähestyessämme jo Vihdintietä ajavien autojen humistessa tunsin polttavan piston takalantiossa ja heti perään vasemmassa takareidessä. Mysteerisesti ampiainen oli päässyt verkkapuvun ja kraftin alle ja pumppasi myrkkyä oikein kunnolla. Juoksimme Vihdintielle jossa riisuin vaatteet ja tsekkasin ampparin raadon housuista. Jalka kramppasi ja jouduin vielä käymään Jorvissa poäivystyksessä hakemassa kortisonitabletin, ennen kuin ihottuma ym allerginen reaktio hävisi. Tätä loppuepisodia lukuunottamatta hieno reissu. Matkaa tuli reilu 10 km.

27.9. 2013 täydensin edellispäivän lenkkiä kiertämällä Pyyslammen ympäri. Kyseinen järvi on aivan kiinni Vihdintien rantapenkereessä ja puolet siitä kuuluu Nuuksion kansallispuiston alueeseen.  Järvi näyttää äkkiseltään helpolta kierrettävältä, ongelmana on kaksi tonttia joiden läpi pitää mennä rannan vierestä ja toisessa on vielä vanhaa piikkilankaa esteenä. Lähdin kiertämään järveä Pyyslammentieltä aluksi vastapäivään kiertäen ja tontti tuli melko pian vastaan. Eli ei voi suositella patikoitavaksi järvireitiksi. Järven pohjoispuolelta tosin pääsee virallista tietä pitkin kapuamaan komealla kalliojyrkänteelle, josta avatuu hienot maisemat järvelle ja jossa löytyi myös puolukkaa varsin kivasti tällä haavaa. Kallion huipulla näkyi myös vekkulin näköinen pieni luola lohkareiden välissä, joka olisi oiva taukopaikka. Kiersin paluureittiä Vihdintien penkerettä takaisin autolle. Oli karseaa nähdä millaista ekoterrorismia on harjoitettu järven pientareella, melkein suoraan järveen on kipattu jätesäkkejä, kiuas, sekalaista metalliromua ja jopa sohvan osia!  Käsittämätöntä toimintaa kaiken kaikkiaan. Ainoa positiivinen asia mitä havaitsin lammen etelärannalla oli kiva itse rakennettu laituri, josta pyöräilijän olisi helppo käydä kesäaikaan pulahtamassa järvessä. Matkaa tuli noin 3,5 km.

29.9.2013 kävin patikoimassa Juliuksen kanssa Hannusjärven ympäri. Järvi on ihan kiva, yleisessä käytössä oleva mukava laiturikin on järven länsipäässä. Patikkapolku kiertää kivasti lammen rantaa pohjoispuolelta, josta avautui pidempi reittilinja Hannusmetsän 3,5 km luontopolulle. Näimme mm. muurahaiskekoja, Bondaksen kalliot, maariankämmekän ja valkolehdokin opastaulut sekä peikoista kertovan opastaulun;) Järven eteläranta on täynnä tontteja joten tämä piti kiertää tien kautta takaisin. Kokonaismatkaa tällä lähiöretkellä oli noin 5 km.

14.10.2013 kävin Juliuksen kanssa Kirkkonummen Urbysbergetillä. Jätin auton Volsintien vieressä olevan bussipysäkin viereiseen leevennyskohtaan, josta kapusimme noin parinsadan metrin matkan kallion laelle. Sieltä avautui komea näköala Humaljärvelle, mutta Mustjärveä ei näkynyt. Olimme liian pohjoisessa. Alkoi kuitenkin tulla pimeä joten lähdimme paluumatkalle tämän jälkeen.

23.10.2013 kävin patikoimassa Kajn ja Tiina Auran kanssa Kirkkonummella Meikon alueella, Korsolammen, Immerlammen, Kakarlammen, ja Kotolammen ympäri. Kiersin lisäksi pienen lammikon lopuksi vedenottamon vieressä, johon vesipuro laski ylhää kallioiden katveesta. Lammet olivat kivoja jokaisen rannalta löytyi pieni nuotiopaikkakin, Immerlammen  kohdalla kallioiden alla oli myös puidet uintirappuset, joten piti käydä kaikkien uimassakin nopeasti tässä kohtaa. Matkaa tuli noin 4,5 km.

2.11.-3-11. 2013 olimme isä-lapsi leirillä Velskolan kartanossa, lauantaina teimme ensin yhteisen piknik-retken Vääräjärvelle, josta palasimme poikien kanssa hirvimajan ohi kartanolle. Tämän jälkeen tein Markon kanssa myöhemmin erillisen saunalenkin Myllyjärven ympäri, joka on aivan pieni kaislottunut lammikko Vääräjärven pohjoispuolella. Lammen pohjoispäässä oli siinäkin hirviasema sekä juuri ampumalinjalla. Lisäksi löytyi joku isompi häkkiloukkukin, jossa oli syötti mutta emme saaneet varmuutta mitä eläintä sillä pyydystettiin. Nyt tuli Vääräjärven kutakuinkin kaikki polut ja oikopolut kierrettyä ettei heti eksy seuraavalla kerralla;)

13.11.2013 kävin patikoimassa Kirkkonummen Urbysbergetillä Humaljärven ja Mustjärven välissä. Todella komeat näköalat avautuvat kallion laelta, jossa tuli vastaan myös hirviemä kahden vasan kanssa. Kiersin lammen ympäri vastapäivään, kastelin jalkani hieman pohjoispäästä Storträsk-järveltä tulevan puron kohdalla, jossa laho puu petti juuri kun kipusin sitä ylitse. Myös lammen lounaispäässä on komea näköalapaikka ja etelärannalta löytyy myös yksi pieni rantasaunamökki (yksityinen) ja laituri.

22.11.2013 kävin Kajn kanssa Meikon alueella. Patikoimme Meiko-järven pohjoisrantaa Siuntion puolelle Trehorningen-lammelle ja kiersimme sen. Tämän jälkeen piti palata samaa reittiä, koska tunsin oloni heikoksi ilmeisesti jonkin flunssaviruksen tms. takia. Matkaa tuli noin reilu 8 km.

27.11.2013 kävin aamupäivällä yksin Vaakkoin alueella Vihdintien pohjoispuolella Kuikunläänissä. Patikoin Pienen Lehmälammen ympäri, jonka rannalla oli yllättävän pramea Helsingin liikuntaviraston hirsimökki sekä grillikatos. Kiersin myös Vaakkoin järven, jonka eteläpuolella oli Suomen Ladun hallinnoimma rantsauna, mökki sekä laituri ja soutuvene.  Iltapäivällä kiersimme Kajn kanssa vielä Ison Lehmälammen ja Saaren Mustan ympäri, josta lenkistä tuli noin 3,5 km. Lopuksi kiersimme vielä Väärän Mustan Lammen, josta tuli noin 2,5 km. Saaren Musta on ehdottomasti komein maisemiltaan tämän alueen lammista. Kolme erikokoista saarta ja jylhät kalliot erottuvat selvästi erämaisempina piirteinä alueen muista lammista.

9.12.2013 patikoimme Markon kanssa Sorvalammen alueella. Patikoimme Häkläjärven, Sorvalammen ja Mustalammen ympäri lampien reunoja pitkin. Lammikot olivat jäässä kohtalaisen hyvin, joka nopeutti patikointia mukavasti.

15.12.2013  kävin tunnustelemassa jäiden kestävyyttä Hepolammella ja Myllyjärvellä Bodomin pohjoispuolella. Mukana oli jääsauva ja naskalit. Keli oli todella liukas ja paha. Myllyjärven parkkipaikan reunalla oli auto ojassa, jota traktorin kanssa vedettiin ylös, onneksi ajoin hiljaa ja sain väistettyä sivutielle. Pysäköin auton Häkläjärventien risteykseen Puromaan tilan kohdalle. Kävelin erittäin liukasta mäkeä Hepolammelle, jonka kiersin järven rantoja pitkin. Jään paksuus oli noin 6 cm. Lammen itäpuoli oli tosin mökitetty, paikalla oli mm. Osuuspankin hirsimökki. Tämän jälkeen kävin kiertämässä Myllyjärven ympäri, jossa oli noin 10 cm paksua jäätä.

20.12.2013 aamulla satoi mutta päivällä tuli kirkas auringonpaiste. Kiersin Upinniementien varressa olevan Syväjärven ympäri vastapäivään. Uimaranta oli kiva parkkipaikka ja hyvä lähtöpaikka. Järven toista laitaa kiersi mukava polku. Kävin tämän jälkeen kiertämässä Lillträskin ja Storträskin Kantvikin pohjoispuolella. Lillträsk oli lähes kauttaaltaan mökitetty rannoilta yksityisteineen joten sinne lammelle ei voi suositella kenenkään menvän. Storträsk oli parempi paikka, tutkailin järven eteläpäässä olevaa puroa mutta totesin sen mahdottomaksi meloa edes korkealla vedellä. Järven eteläpäässä oli paljon lahoja puita, joita tykkään kaadella retken lomassa ns. oheisliikuntana.

30.12.2013 kävin patikoimassa Hakjärven ympäri, joka oli jo sulanut jäistä. Järven pohjoisranta oli mökitetty aika täyteen, hienoin kohta oli kaakkoispuolella oleva korkea kallio, jonka laelta avautui komeat näköalat lammelle.

3.1.2014 tein patikkaretken Kajn ja Juliuksen kanssa Meikon alueella. Kiersimme järven myötäpäivään lähtien vedenpuhdistamon viereiseltä parkkipaikalta. Suunnistimme Vitträskin idylliselle lammelle, jossa bongasimme neljännen ja samalla viimeisen neuvostoajan bunkkerin lammen itärannalla. Bunkkeri oli näistä neljästä alueen bunkkerista miltei parhaiten säilynyt , kolmesta eri aukosta pystyi kapuamaan sisäänkin. Tästä jatkoimme Meikon etelärannalle, josta suunnistimme metsäpolun kautta hämärtyvässä illassa Långträskin eteläkärkeen. Kajn suunnistus onnistui nappiin, yhtään emme harhailleet. Kun saavuimme Långträskin bunkkerille otsalampun ja kännykän valon turvin, oli jo pimeää. Kannoin Juliusta repparissa noin puolet matkasta, mutta hienosti hän jaksoi kuitenkin kävellä kallioisessa maastossa noin 7 km. Kokonaismatka oli lähes 13 km.

9.1.2014 kävin maastopyörällä lenkin Bembölestä tuttua "latureittiä" pohjoiseen. Kävin patikoimassa Pienen Sorlammen, Lintulammen ja Sulalampien ympäri. Kaikki olivat pieniä ja helppoja kierrettäviä. Pimeä tuli kuitenkin nopeasti ja pakotti kotimatkalle, jonka ajoin Pirttimäen kautta maantielle ja sieltä takaisin.

10.1.2014  teimme Jarin (Pihlajamäki) kanssa patikointiretken Luukin pohjoispuolella olevan rakennetun reitin ympäri. Tämä reitti muodosti rungon, mutta matka oli pidennetty versio, koska aloitimme retken Myllyjärven uimarannalta, kiersimme lammen vastapäivään, josta ojan viereistä polkua löytyis yhdysreitti rakennetulle reitille. Kiersimme myös Väärälammen ympäri, pohjoispää oli todella märkää ja vaikeakulkuista samoin kuin Myllyjärvenkin alue paikoittain. Muuten reitti oli kepeän helppo, jota Jari vielä ryyditti kävelysauvoilla. Kokonaismatka oli 11 km. Samalla reissulla tuli kierrettyä seitsemän lampea, mikä oli aikamoinen menestys;)

21.2.2014 olimme Jarin kanssa Velskolanjärvellä. Jari hiihti ja menin itse retkikelkallani. Keli oli hyvä, kävin kiipeämässä kaikki järven viereiset kalliot. Lippukallio oli kaikkein korkein, samoin Pääskykallio oli komea järven länsipäässä. Itärannan lahdenviereinen kallio oli myös hieno, parhaat maisemat järvelle avautuivat juuri tästä. Kaadoin lahoja puita rannalta kymmenittäin joten liikuntaa tuli myös metsätöiden muodossa. Löysimme Jänisniemeltä laavun viereisen levähdyspaikan jossa pidimme tauon. Laskin myös pienen pätkän persmäkeä itäpuolen kalliolta puoleksi tahtomattani, kun ei muuten päässyt alas.

1.3. 2014 olimme Mika Louhikorven kanssa jälleen Velskolanjärvellä samoilla varusteilla. Nyt lumet olivat sulaneet kallioilta ja jää oli melko kirkas. Yksi pilkkimieskin näkyi. Kävimme tauolla Jänisniemen laavulla. Kaadoin taas lahoja puita aika läjän. Kävelimme Pääskylahden päästä pätkän polkua pitkin, joka yhtyi hiihtoladulle. Paluumatkalla Mika käveli samaa reittiä järvelle, kiersin itse Pääskykallion luontopolun, josta löysin myös kallion laella vievät rappuset reitin päätteeksi. Hienot paikat tulivat taas tutummiksi.